Hoitajien kustannustietoisuus : miten hoitajat näkevät kustannustietoisuuden hoitotyössä
Mikkola, Laura (2016)
Mikkola, Laura
Tampereen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605066453
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605066453
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia hoitajien kustannustietoisuutta. Koska aiheesta ei ollut Suomessa tehtyjä tutkimuksia, haluttiin kartoittaa millaisia asioita hoitajat näkevät kustannustietoisuuteen kuuluvan ja mitkä tekijät vaikuttavat kustannustietoiseen työskentelyyn. Lisäksi selvitettiin mihin kustannuksiin hoitajat kokevat voivansa vaikuttaa työssään. Kustannustietoisuuden lisääminen on ajankohtainen, tärkeä asia taloudellisen tilanteen ja terveydenhuollon lisääntyvän tarpeen vuoksi. Tulokset saatiin haastattelemalla kuutta hoitajaa erikoissairaanhoidon vuodeosastoilla, ja analysoimalla saatu aineisto sisällönanalyysillä. Työn aihe tuli Pirkanmaan sairaanhoitopiiriltä.
Työn tulokset osoittivat, että haastatellut hoitajat olivat ottaneet kustannustietoisuuden osaksi jokapäiväistä työskentelyään. He tiedostivat erikoissairaanhoidon kalleuden ja sen kustannukset sekä pyrkivät toimimaan taloudellisesti ja tehokkaasti huomioiden kuitenkin aina myös hoidon laadun. Potilaan hoitojakson sujuvuus oli heille tärkeää eikä potilaan haluttu olevan turhaan sairaalassa. Kotiutumista alettiin suunnitella ajoissa ja potilasta haluttiin ohjata laadukkaasti niin, että hän kykenisi omahoitoon paremmin. Hoitotarvikkeet valittiin sekä hinnan että myös vaikuttavuuden mukaan. Huoneisiin vietävän materiaalin määrää mietittiin jotta sitä ei menisi hukkaan. Päivittäisen työskentelyn tehokkuuden mittarina käytettiin myös potilaan tyytyväisyyttä hoitoonsa, ja laadukas hoitotyö miellettiin kustannustehokkaaksi. Kustannustietoista työskentelyä edisti hoitotyön johtajien ja muun henkilökunnan positiivinen suhtautuminen hoitotyön kehittämiseen sekä saatu taloustieto. Kokemus auttoi esimerkiksi valitsemaan mahdollisimman vaikuttavia hoitotarvikkeita ja antoi näkemystä potilaiden yksilöllisessä ohjauksessa. Kustannustietoista ja tehokasta työskentelyä heikensivät ajankäytön ongelmat, taloustiedon puute, logistiset syyt ja liian suuri työmäärä. Hoitajat kokivat voivansa vaikuttaa moniin hoitojakson aikana syntyviin menoihin kuten lääke- ja hoitotarvikekustannuksiin. Lisäksi he pystyivät hyvällä hoitotyön suunnittelulla sekä ohjaamisella estämään potilaan hoitojakson pitkittymisen ja ennakoimattoman sairaalaan paluun.
Hoitajilla on paljon valtaa sekä hoitotyön sujuvuuteen että tuloksiin, ja sen myötä myös kustannuksiin. He ovat suorassa potilaskontaktissa ja tietävät parhaiten mitä hoitotarvikkeita ja lääkkeitä osastolla kuluu. Jotta hoitajat voivat olla kustannustietoisia he tarvitsevat ajankohtaista tietoa kustannuksista ja hoidon vaikuttavuudesta, sekä oman työnsä perustehtävän ymmärtämistä. Hoitotyön johtajien täytyy olla läsnä ja tukea hoitajia heidän pyrkimyksissään tuottaa laadukasta, vaikuttavaa ja kustannustehokasta hoitotyötä. Hoitoprosessien täytyy olla loppuun asti hiottuja ja hoitajia olisi syytä kuunnella niitä suunniteltaessa. Taloustiedon koulutuksen tulisi alkaa jo opiskelujen aikana, ja jatkua säännöllisesti työpaikalla.
Työn tulokset osoittivat, että haastatellut hoitajat olivat ottaneet kustannustietoisuuden osaksi jokapäiväistä työskentelyään. He tiedostivat erikoissairaanhoidon kalleuden ja sen kustannukset sekä pyrkivät toimimaan taloudellisesti ja tehokkaasti huomioiden kuitenkin aina myös hoidon laadun. Potilaan hoitojakson sujuvuus oli heille tärkeää eikä potilaan haluttu olevan turhaan sairaalassa. Kotiutumista alettiin suunnitella ajoissa ja potilasta haluttiin ohjata laadukkaasti niin, että hän kykenisi omahoitoon paremmin. Hoitotarvikkeet valittiin sekä hinnan että myös vaikuttavuuden mukaan. Huoneisiin vietävän materiaalin määrää mietittiin jotta sitä ei menisi hukkaan. Päivittäisen työskentelyn tehokkuuden mittarina käytettiin myös potilaan tyytyväisyyttä hoitoonsa, ja laadukas hoitotyö miellettiin kustannustehokkaaksi. Kustannustietoista työskentelyä edisti hoitotyön johtajien ja muun henkilökunnan positiivinen suhtautuminen hoitotyön kehittämiseen sekä saatu taloustieto. Kokemus auttoi esimerkiksi valitsemaan mahdollisimman vaikuttavia hoitotarvikkeita ja antoi näkemystä potilaiden yksilöllisessä ohjauksessa. Kustannustietoista ja tehokasta työskentelyä heikensivät ajankäytön ongelmat, taloustiedon puute, logistiset syyt ja liian suuri työmäärä. Hoitajat kokivat voivansa vaikuttaa moniin hoitojakson aikana syntyviin menoihin kuten lääke- ja hoitotarvikekustannuksiin. Lisäksi he pystyivät hyvällä hoitotyön suunnittelulla sekä ohjaamisella estämään potilaan hoitojakson pitkittymisen ja ennakoimattoman sairaalaan paluun.
Hoitajilla on paljon valtaa sekä hoitotyön sujuvuuteen että tuloksiin, ja sen myötä myös kustannuksiin. He ovat suorassa potilaskontaktissa ja tietävät parhaiten mitä hoitotarvikkeita ja lääkkeitä osastolla kuluu. Jotta hoitajat voivat olla kustannustietoisia he tarvitsevat ajankohtaista tietoa kustannuksista ja hoidon vaikuttavuudesta, sekä oman työnsä perustehtävän ymmärtämistä. Hoitotyön johtajien täytyy olla läsnä ja tukea hoitajia heidän pyrkimyksissään tuottaa laadukasta, vaikuttavaa ja kustannustehokasta hoitotyötä. Hoitoprosessien täytyy olla loppuun asti hiottuja ja hoitajia olisi syytä kuunnella niitä suunniteltaessa. Taloustiedon koulutuksen tulisi alkaa jo opiskelujen aikana, ja jatkua säännöllisesti työpaikalla.