Lapsi vammapotilaana : vuotosokin tunnistaminen ja hoito ensihoidossa

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää vammautuneen lapsen vuotosokin oireet, niiden tunnistaminen ja hoito ensihoidossa. Toiminnallisena tuotoksena järjestettiin koulutustilaisuus ammattikorkeakoulun terveysalan opiskelijoille. Opinnäytetyön tehtävinä oli kuvata lapsen anatomiset ja fysiologiset erityispiirteet ensihoidon kannalta sekä lasten yleisimmät vammamekanismit, vuotosokin erityispiirteet ja oireet lapsipotilaalla sekä oireiden tunnistaminen ja hoito ensihoidossa. Lisäksi opinnäytetyössä käytiin läpi hyvän koulutustapahtuman järjestämisen osatekijät. Opinnäytetyön tavoitteena oli lisätä ammattikorkeakoulun terveysalan opiskelijoiden tietoa lapsen vuotosokista ja sen hoidosta koulutuksen sekä teoria-paketin avulla. Samalla haluttiin syventää opinnäytetyön tekijöiden omaa tietotaitoa ja osaamista vammautuneista lapsipotilaista sekä laadukkaan koulutustapahtuman pitämisestä. Opinnäytetyö koostuu kolmesta osasta, jolloin toinen osa eli teoriaosuus voidaan irrottaa omaksi osakseen. Koulutuksessa käytetyt diat olivat osa arvioitavaa työtä, mutta tekijänoikeudellisista syistä niitä ei Theseukseen julkaistu. Luennolta kerätystä palautteesta tehtiin koonti pohdinta-lukuun.

Työn tulokset osoittivat, että hypovoleemiset lapsipotilaat kykenevät kompensoimaan vuotosokkia fyysisestä kehityksestä riippuen hyvinkin pitkään aikuisiin verrattuna. Kuitenkin imeväisikäisillä kompensaatiomekanismit ovat kehittymättömät, minkä vuoksi he sietävät huonosti verivolyymin vajetta. Lapsilla hypovolemian oireet tulevat myöhäisessä vaiheessa, jolloin neste-elvytys on usein tuloksetonta. Massiivisesta verenvuodosta kärsivien lasten ennuste on huono. Ensihoidossa ensihoitajien tulee osata tunnistaa hypovoleeminen sokki oireiden perusteella mahdollisimman varhaisessa vaiheessa sekä kyetä hoitamaan sitä tehokkaasti kuljetuksen aikana.

Koulutustilaisuuteen osallistuneet pitivät luentoa luotettavana asiasisällön ja teorian suhteen sekä kokivat sen hyödylliseksi käytännön kannalta. Palautteen mukaan myös kuulijoiden osaamisessa tapahtui kehitystä tunnin mittaisella luennolla. Kehittämisehdotuksena ehdotetaan tutkimusta, jolla kartoitetaan työelämässä olevien ensihoitajien tietotaitoa kohdata vammautunut lapsipotilas ja selvitetään, miten hyvin he osaavat tunnistaa lapsen hypovoleemisen sokin.

The purpose of the thesis was to collect information on pediatric trauma patients who suffer from hemorrhagic shock and give a presentation about the subject to health care students of Tampere University of Applied Sciences. The main questions of the thesis were: what differences are there in anatomy and physiology of pediatric patients, what the typical trauma mechanisms in pediatric patients are, and what are the symptoms and treatment of hemorrhagic shock in pediatric patient in emergency care. The objective of the thesis was to add knowledge and understanding for the health care students.

The collected material revealed that hypovolemic pediatric patients can compensate hemorrhagic shock much further than adults. However, infants have underdeveloped compensating mechanisms and have bad tolerance for blood volume reduction. Symptoms of hemorrhagic shock in pediatric patients come up in very late stage of hypovolemia in which case fluid resuscitation is often unsuccessful.

The method of the thesis was functional because the purpose was to give a presentation. The material was collected from the literature and recent studies. The presentation was given in Tampere University of Applied Sciences in February 2016 to the health care students of emergency care. Based on the collected feedback, the contents of the presentation were reliable and useful to the future work field. In the future it might be useful to gather information about the emergency care workers’ skills to confront and take care of the injured pediatric patient.