Metsien kehittyminen ennallistamispolttojen jälkeen
Oikarinen, Janne (2016)
Oikarinen, Janne
Tampereen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605096797
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605096797
Tiivistelmä
Metsähallitus on toteuttanut metsien ennallistamispolttoja valtion metsissä aina 1980-luvun lopulta alkaen. Näiden polttojen tavoitteena on ollut luonnonmetsien rakennepiirteiden ja vapaana levinneiden metsäpalojen jälkien palauttaminen metsiin, jotka talouskäytön myötä ovat köyhtyneet rakenteellisesti sekä eliölajistollisesti. Näillä poltoilla on pyritty luomaan elinympäristöjä monille paloista riippuvaisille ja uhanalaistuneille eliölajeille. Vuonna 2003 julkaistu ympäristöministeriön asettaman ennallistamistyöryhmän mietintö on toiminut sittemmin pohjana eri elinympäristöjen parissa toteutettaville ennallistamistoimille.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin kahdeksaa Metsähallituksen polttamalla ennallistamaa kohdetta ja sitä, kuinka ne ovat näiden polttojen jälkeen kehittyneet. Kohteilta otettiin koealoja, joita verrattiin kontrollimetsistä otettuihin koealoihin. Näiden tietojen pohjalta voitiin tarkastella, kuinka metsät ovat polttojen myötä muuttuneet. Maastossa suoritetut tutkimukset osoittivat ennallistamiskohteilta löytyvän hyvin eriasteisia palojälkiä sekä kehityskulkuja. Poltetuilla kohteilla oli toteutettu erilaisia ennakkokäsittelytoimenpiteitä, mutta niiden vaikutus lopulliseen palojälkeen on vain yksi tekijä monien muiden tekijöiden joukossa. Mukana tutkimuksessa oli myös eri-ikäisiä metsiä ja näiden selviytymistä paloista pystyttiin myös havainnoimaan.
Eritoten varttuneemmassa puustossa ja kevyemmällä ennakkokäsittelyllä näyttäisi olevan paremmat edellytykset mahdollisimman monipuolisen palojäljen saavuttamiseksi. Lopulta palojälki on kuitenkin omanlaisensa jokaisessa poltossa tulen, vapaan luonnonvoiman, tehdessä työtään puuston joukossa. Tämä opinnäytetyö antaa katselmuksen useammasta polttoalueesta ja esittää myös tietynlaiset vastakohdat erilaisille toteutuneille palojäljille. Jatkossa ennallistamispolttoja tutkittaessa olisi kannattavaa keskittyä kenties vain yhteen kohteeseen kerralla ja suorittaa siellä huomattavasti tarkemmat tutkimukset, joissa tarkasteltaisiin myös eliölajien esiintymistä kohteella ajan kuluessa.
Tässä opinnäytetyössä tutkittiin kahdeksaa Metsähallituksen polttamalla ennallistamaa kohdetta ja sitä, kuinka ne ovat näiden polttojen jälkeen kehittyneet. Kohteilta otettiin koealoja, joita verrattiin kontrollimetsistä otettuihin koealoihin. Näiden tietojen pohjalta voitiin tarkastella, kuinka metsät ovat polttojen myötä muuttuneet. Maastossa suoritetut tutkimukset osoittivat ennallistamiskohteilta löytyvän hyvin eriasteisia palojälkiä sekä kehityskulkuja. Poltetuilla kohteilla oli toteutettu erilaisia ennakkokäsittelytoimenpiteitä, mutta niiden vaikutus lopulliseen palojälkeen on vain yksi tekijä monien muiden tekijöiden joukossa. Mukana tutkimuksessa oli myös eri-ikäisiä metsiä ja näiden selviytymistä paloista pystyttiin myös havainnoimaan.
Eritoten varttuneemmassa puustossa ja kevyemmällä ennakkokäsittelyllä näyttäisi olevan paremmat edellytykset mahdollisimman monipuolisen palojäljen saavuttamiseksi. Lopulta palojälki on kuitenkin omanlaisensa jokaisessa poltossa tulen, vapaan luonnonvoiman, tehdessä työtään puuston joukossa. Tämä opinnäytetyö antaa katselmuksen useammasta polttoalueesta ja esittää myös tietynlaiset vastakohdat erilaisille toteutuneille palojäljille. Jatkossa ennallistamispolttoja tutkittaessa olisi kannattavaa keskittyä kenties vain yhteen kohteeseen kerralla ja suorittaa siellä huomattavasti tarkemmat tutkimukset, joissa tarkasteltaisiin myös eliölajien esiintymistä kohteella ajan kuluessa.