Hallinnolliset tehtävät kunnan maataloustoimistossa maataloustukien hausta maksatukseen
Kalliokoski, Satu (2016)
Kalliokoski, Satu
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605096786
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605096786
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin maataloustoimiston hallinnollisia tehtäviä. Tehtäviä verrattiin vuodelta 1995 vuoteen 2015. Sähköiseen tukihakuun Suomi haki mallia Tanskasta, jonka vuoksi Tanskan hallinnollista mallia sivutaan. Suomessa on suunnitteilla hallinnon yksinkertaistaminen, joka tulee käyttöön vuonna 2019. Tämä herätti mielenkiinnon siihen, mitä tulevaisuus tuo tullessaan maaseutuhallinnolle.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa perehdytään maataloustukipolitiikkaan liittyvään kirjallisuuteen, Suomen ja EU-lainsäädäntöön sekä haastatteluihin. Empiriaosuudessa haastatellaan Kauhavan maataloushallinnon henkilökuntaa. Heiltä kysytään mielipidettä maataloushallinnon ongelmakohdista ja toiveita niiden kehittämisestä.
Johtopäätöksenä todetaan, että erot vuosien 1995 ja 2015 välillä olivat huomattavat. EU:n alussa ei hallinnolle ohjeistuksia juurikaan ollut ja vuonna 2015 ohjeistuksia ja määräyksiä oli mitä suurimmassa määrin. Tanskan maataloushallinto oli keskitetty yhteen paikkaa. EU:n tukien ehdot määrittelivät kaikkien jäsenmaiden hallinnon toiminnot, jotka olivat lähes samankaltaisia Suomen kanssa. Byrokratian vähentäminen on pakollinen ja kunnianhimoinen tavoite, mutta ei mahdoton. Jokaisella EU:n jäsenmaalla on omat erityspiirteensä, joka johtaa poikkeuksiin ja siten tukipolitiikan monimutkaisuuteen. Tekemällä muutoksia lakiin ja asetuksiin sekä hallinnollisia kuluja pienentämällä pystytään byrokratiaa vähentämään.
Opinnäytetyön teoriaosuudessa perehdytään maataloustukipolitiikkaan liittyvään kirjallisuuteen, Suomen ja EU-lainsäädäntöön sekä haastatteluihin. Empiriaosuudessa haastatellaan Kauhavan maataloushallinnon henkilökuntaa. Heiltä kysytään mielipidettä maataloushallinnon ongelmakohdista ja toiveita niiden kehittämisestä.
Johtopäätöksenä todetaan, että erot vuosien 1995 ja 2015 välillä olivat huomattavat. EU:n alussa ei hallinnolle ohjeistuksia juurikaan ollut ja vuonna 2015 ohjeistuksia ja määräyksiä oli mitä suurimmassa määrin. Tanskan maataloushallinto oli keskitetty yhteen paikkaa. EU:n tukien ehdot määrittelivät kaikkien jäsenmaiden hallinnon toiminnot, jotka olivat lähes samankaltaisia Suomen kanssa. Byrokratian vähentäminen on pakollinen ja kunnianhimoinen tavoite, mutta ei mahdoton. Jokaisella EU:n jäsenmaalla on omat erityspiirteensä, joka johtaa poikkeuksiin ja siten tukipolitiikan monimutkaisuuteen. Tekemällä muutoksia lakiin ja asetuksiin sekä hallinnollisia kuluja pienentämällä pystytään byrokratiaa vähentämään.