Hallinnolliset tehtävät kunnan maataloustoimistossa maataloustukien hausta maksatukseen

Abstract

Opinnäytetyössä tutkittiin maataloustoimiston hallinnollisia tehtäviä. Tehtäviä verrattiin vuodelta 1995 vuoteen 2015. Sähköiseen tukihakuun Suomi haki mallia Tanskasta, jonka vuoksi Tanskan hallinnollista mallia sivutaan. Suomessa on suunnitteilla hallinnon yksinkertaistaminen, joka tulee käyttöön vuonna 2019. Tämä herätti mielenkiinnon siihen, mitä tulevaisuus tuo tullessaan maaseutuhallinnolle.

Opinnäytetyön teoriaosuudessa perehdytään maataloustukipolitiikkaan liittyvään kirjallisuuteen, Suomen ja EU-lainsäädäntöön sekä haastatteluihin. Empiriaosuudessa haastatellaan Kauhavan maataloushallinnon henkilökuntaa. Heiltä kysytään mielipidettä maataloushallinnon ongelmakohdista ja toiveita niiden kehittämisestä.

Johtopäätöksenä todetaan, että erot vuosien 1995 ja 2015 välillä olivat huomattavat. EU:n alussa ei hallinnolle ohjeistuksia juurikaan ollut ja vuonna 2015 ohjeistuksia ja määräyksiä oli mitä suurimmassa määrin. Tanskan maataloushallinto oli keskitetty yhteen paikkaa. EU:n tukien ehdot määrittelivät kaikkien jäsenmaiden hallinnon toiminnot, jotka olivat lähes samankaltaisia Suomen kanssa. Byrokratian vähentäminen on pakollinen ja kunnianhimoinen tavoite, mutta ei mahdoton. Jokaisella EU:n jäsenmaalla on omat erityspiirteensä, joka johtaa poikkeuksiin ja siten tukipolitiikan monimutkaisuuteen. Tekemällä muutoksia lakiin ja asetuksiin sekä hallinnollisia kuluja pienentämällä pystytään byrokratiaa vähentämään.

This thesis studies the duties of an agricultural administrative office. The duties of the year 1995 were compared to those of 2015. The thesis also deals to some extent with the Danish administrative model, because Finland was interested in the Danish experiences with electronic support applications. In Finland, the aim is to simplify management, which should be operational in 2019. This aroused the author’s interest in what the future holds for the rural administration in Finland.

For writing the theoretical part of the thesis, agriculture policy-related literature, the Finnish and EU legislation, as well as interviews were used. The empirical part was implemented utilizing the Kauhava agricultural administrative staff’s skills, as-pirations and perspectives regarding the management and development of the problem areas of the agricultural administration.

One can conclude that the differences between the years 1995 and 2015 were significant. At the beginning of the EU administration, guidelines were scarce, while, in 2015, they were plentiful. The Danish agricultural management was centralized in one place. The conditions of EU subsidies defined the administrative functions of all the Member States. Reducing bureaucracy is an obligatory and ambitious goal, though not impossible. Each EU Member State has its own specific characteristics, which leads to exceptions and, thus, results in the complexity of the subsidy policy. Bureaucracy can be reduced by making changes to the law and regulations as well as by reducing administrative costs.