Läsnäoloa luonnossa : motivoivan ja henkisyyttä koskettavan toimintamuodon kehittäminen muistisairaille

Abstract

Kehittämistyö on osa Turun ammattikorkeakoulun hallinnoimaa Neuroliikkuja paikallistasolla 2013–2015 –projektia, jonka keskeisimpänä tavoitteena oli luoda neurologisille liikkujille soveltuvia monipuolisia liikuntaryhmiä. Tämän kehittämistyön tavoitteena oli kehittää matalan kynnyksen liikuntamuoto muistisairaille yhdistämällä kävely, luonto ja mindfulness käytännössä toimivaksi kokonaisuudeksi. Työ toteutettiin muistisairaille suunnatun Läsnäoloa luonnossa ryhmän kautta, joka järjestettiin kolmena kertana erilaisissa luontoympäristöissä Luonnon ja mindfulnessin avulla pyrimme koskettamaan osallistujien henkisyyttä ja näin lisäämään motivaatiota liikkumiseen. Henkisyys voidaan lyhyesti määritellä olevan ihmisen tarvetta kokea merkityksen ja tarkoituksen tunnetta elämässä, sekä yhteyttä suurempaan voimaan.

Osallistujille suunnattujen haastattelujen tulosten pohjalta muodostimme viisi teemaa, jotka olivat yhteneviä luontoa ja mindfulnessia käsitteleviin aikaisempiin tutkimustuloksiin sekä dementiaa sairastavien henkisiin tarpeisiin. Nämä teemat olivat rauhallisuus/hyvä olo, muistot ja historia, luonnon antamat opetukset ja luonnon ihmeellisyyden kokeminen, elämän voimavarat sekä itseilmaisun tärkeys. Tulosten perusteella onnistuimme saavuttamaan tavoitteemme, eli kehittämään motivoivan matalan kynnyksen liikkumismuodon muistisairaille. Motivaatio näkyi korkeana osallistumisprosenttina ryhmäkerroilla ja osallistujien halukkuutena ottaa osaa vastaavanlaiseen ryhmätoimintaan jatkossakin. Tulosten perusteella merkittävänä motivoivana tekijänä toimi luonnon ja mindfulnessin kautta tapahtunut henkisyyden voimistuminen.

Kehittämistyössä saadun kokemuksen perusteella tärkeintä läsnäolevassa luontoryhmässä on ohjaajan rauhallisuus, riittävän ajan antaminen harjoitteisiin, tekemisen hidastaminen ja kaikkien tasapuolinen huomioiminen. Harjoitukset eivät saa olla liian meditaatiopohjaisia, vaan ennemminkin luonnon ihmettelyä ja aistimista. Kokemuksemme mukaan sekä toiminnalliset, että läsnäolevat harjoitteet toimivat hyvin. Läsnäoleva luontokävely on sovellettavissa jokaiselle niin toimintakykyiselle kuin toimintarajoitteiselle henkilölle. Erityisen hyvin luontomeditaatio voisi kirjallisuuden perusteella toimia mielenterveyskuntoutujilla ja lapsilla.

This thesis is part of the “Neuroliikkuja paikallistasolla 2013-2015” project by Turku University of Applied Sciences, aiming to create diversified exercise groups suitable for neurological exercisers. The goal of the thesis was to develop a low-threshold form of exercise for people with memory disorders, by successfully combining walking, nature and mindfulness. With the help of nature and mindfulness, we aimed to touch the spirituality of the members of the group, thus increasing their motivation to exercise. Spirituality can briefly be defined as the person’s need to experience a sense of meaning and significance in their life, and a connection to a higher power.

Based on our observations and on the feedback we received from the interviews of exercise group members, we raised five themes that were congruent with the results of earlier, related studies, and with the spiritual needs of people with dementia. These five themes were calmness/wellbeing, memories and history, learning from and wondering nature, resources of life, and importance of self-expression. The results show that we were able to reach our goal in creating a motivating, low-threshold form of exercise for people with memory disorders. The motivation was revealed in the high group participation rate and in the willingness expressed by all members to continue with similar group activities. The results show that the strengthening of spirituality, which happened through nature and mindfulness, was an important motivator.

Based on our thesis, the most important factors in a mindful nature group are the calm manner of the instructor, enough time given for the exercises, slowing down, and paying equal amount of attention to all members. We discovered that the exercises shouldn’t be based too much on meditation, but on wondering nature in its different forms. Both the active exercises and mindfulness exercises work equally well. A mindful walk in the nature is adaptable for people with both full and limited functional abilities. Literature further suggests that nature meditation could be especially beneficial for mental health rehabilitation patients and young people.