Nuorten työttömien naisten käsityksiä terveellisestä ravitsemuksesta ja sen toteutumisesta
Korpioksa, Katja (2016)
Korpioksa, Katja
Turun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604204620
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201604204620
Tiivistelmä
Tämän kyselytutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa nuorten työttömien naisten käsityksiä terveellisestä ravitsemuksesta ja miten terveellinen ravitsemus heillä toteutuu käytännössä. Tutkimuksen tavoitteena oli saada tietoa, jonka pohjalta voidaan kehittää nuorten työttömien naisten ravitsemusohjausta. Tutkimusongelmat olivat, minkälaisia käsityksiä nuorilla työttömillä naisilla on terveellisestä ruoasta ja ravitsemuksesta sekä miten terveellisesti nuoret työttömät naiset syövät.
Tutkimuksen kohderyhmä ovat nuoret (16 – 29 vuotiaat) työttömät naiset. Kohderyhmä valittiin Ota Koppi – hankkeen mukaisesti. Nuoret naiset ovat tutkimuskohteena merkittäviä, koska tutkimusten mukaan naiset, yhä vieläkin, vastaavat usein koko perheen ravitsemuksesta ja näin vaikuttavat omilla valinnoillaan koko perheen ravitsemukseen. Työttömyys taas haastaa terveyttä myös ravitsemuksen kautta. Työttömien nuorten naisten terveyttä voidaan edistää terveellisillä elintavoilla.
Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat tutkittavien osaavan ravitsemussuositukset ja sen lautasmallin. Käytännössä terveellinen ravitsemus ei toteutunut tietopohjan mukaisesti. Vastaajat kaipasivat enemmän henkilökohtaista, omaan ravitsemukseensa tukeutuvaa ohjausta, konkreettisia reseptejä kauppalistoineen sekä kannustusta terveellisten elämäntapojen toteuttamiseksi. Tutkimuksen johtopäätöksinä kokonaisuuskuvana oli, että nuoret työttömät naiset söivät ja joivat samankaltaisesti kuin keskivertoinen suomalainen työikäinen nainen, paitsi kasvisten osalta, jossa tämän tutkimuksen tulokset olivat reilusti alle suositusten.
Tutkimuksen kohderyhmä ovat nuoret (16 – 29 vuotiaat) työttömät naiset. Kohderyhmä valittiin Ota Koppi – hankkeen mukaisesti. Nuoret naiset ovat tutkimuskohteena merkittäviä, koska tutkimusten mukaan naiset, yhä vieläkin, vastaavat usein koko perheen ravitsemuksesta ja näin vaikuttavat omilla valinnoillaan koko perheen ravitsemukseen. Työttömyys taas haastaa terveyttä myös ravitsemuksen kautta. Työttömien nuorten naisten terveyttä voidaan edistää terveellisillä elintavoilla.
Tämän tutkimuksen tulokset osoittavat tutkittavien osaavan ravitsemussuositukset ja sen lautasmallin. Käytännössä terveellinen ravitsemus ei toteutunut tietopohjan mukaisesti. Vastaajat kaipasivat enemmän henkilökohtaista, omaan ravitsemukseensa tukeutuvaa ohjausta, konkreettisia reseptejä kauppalistoineen sekä kannustusta terveellisten elämäntapojen toteuttamiseksi. Tutkimuksen johtopäätöksinä kokonaisuuskuvana oli, että nuoret työttömät naiset söivät ja joivat samankaltaisesti kuin keskivertoinen suomalainen työikäinen nainen, paitsi kasvisten osalta, jossa tämän tutkimuksen tulokset olivat reilusti alle suositusten.