Companies’ Attitudes to the Money Laundering Act (503/2008) in Finland

Abstract

The companies operating either in the domestic or international markets might become target of money laundering crimes. The purpose of the European Union Commission’s proposal for the fourth anti-money laundering directive was to lower the cash payments thresholds from 15.000 euros to 7.500 euros related to the companies’ obligations to act. The renewed directive will apply to even more companies than before. Especially the non-financial sector is lacking the knowledge of the influences of an anti-money laundering strategy.

The aim of the research was to explore how companies in Finland respond to the Act on Preventing and Clearing Money Laundering and Terrorist Financing (Act 503/2008). Strategic responses to the institutional pressures (Oliver 1991) were applied as the main theoretical framework. The companies’ awareness, obligations and practices regarding the Money Laundering Act were taken into consideration. The survey was conducted as an online survey with the questionnaires sent to 780 companies in six regions in Finland. A quantitative research method was chosen to analyze the primary data from 102 respondents.

The research results show that more than half the companies had not prepared any anti-money laundering strategy although they thought that the Money Laundering Act was necessary. The companies controlled the institutional pressure by acting differently in practice from what their attitudes were. The results made it possible for the government and companies’ management to discuss practical behavior models for business use. The results may be applied in the Nordic countries. Future researchers should consider the effects of the fourth Anti-Money Laundering Directive (effective from July 2015 onwards), the verification of the effects of the current and new Acts, and an action research to create practical models of anti-money laundering strategies.

Yritykset jotka toimivat joko kotimaan tai ulkomaan markkinoilla voivat joutua rahanpesurikosten kohteeksi. Euroopan unionin komission neljännen direktiiviehdotuksen tarkoitus, oli alentaa yritysten toimintavelvollisuus käteiskaupassa käytävien summien osalta 15.000 eurosta 7.500 euroon. Direktiiviuudistus koskee aiempaa useampaa yritystä. Erityisesti muiden kuin rahoitusalan sektorilta ei ole riittävästi tietoa rahanpesun vastaisen strategisen toiminnan vaikutuksista.

Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia kuinka yritykset suhtautuvat lakiin rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisestä ja selvittämisestä Suomessa (2008/203). Teoreettisena viitekehyksenä käytettiin strategisia toimintatapoja institutionaalisten paineiden kohtaamiseen (Oliver 1991). Yritysten tietoisuus, velvollisuudet ja käytäntö rahanpesulain suhteen huomioitiin tutkimuksessa. Tutkimus toteutettiin nettikyselynä ja lähettiin 780 yritykselle kuudelle eri alueelle Suomessa. Tutkimuksessa käytettiin kvantitatiivista tutkimusmetodia ensisijaisen tiedon analysoinnissa 102 vastaajalta.

Tutkimustulokset osoittavat, että yli puolet yrityksistä eivät olleet laatineet rahanpesun vastaista strategiaa, vaikka yritysten mielestä rahanpesulaki oli tärkeä. Yritykset kontrolloivat institutionaalista painetta käyttäytymällä erilailla käytännössä, kuin mikä oli heidän asenteensa. Tulokset avaavat keskustelun mahdollisuuden hallitukselle ja yrityksen johdolle käytännön toimintamallien luomiseksi yrityksille. Tuloksia voidaan soveltaa pohjoismaihin. Jatkotutkimukseksi ehdotettiin tutkimusta neljännen rahanpesun vastaisen direktiivin vaikutuksista (voimassa heinäkuusta 2015), vertailua nykyisen ja uuden rahanpesulain vaikutuksista sekä toimintatutkimusta käytännön mallien luomiseksi rahanpesun vastaisista strategioista.