SeAMKin opettajien tiedonhankinta ja tiedonhankinnan juonteen toteutuminen

Abstract

Opinnäytetyön tavoite oli selvittää Seinäjoen ammattikorkeakoulun opetushenkilöstön työhön liittyvän tiedonhankinnan tärkeimmät kanavat ja tiedonlähteet sekä vuonna 2015 opetussuunnitelmaan sisällytetyn tiedonhankinnan juonteen nykytila SeAMKissa. Tavoitteena oli saada tietoa myös siitä, mikä on Seinäjoen korkeakoulukirjaston rooli tiedonhankinnassa ja mitä mahdollisia esteitä tiedonhankintaan liittyy. Viitekehyksenä käytettiin T. D. Wilsonin tiedonhankinnan ammatillisen tiedonhankinnan malleja – sekä alkuperäistä että laajennettua, Tiedollisen käyttäytymisen yleismallia.

Tutkimus toteutettiin kyselytutkimuksena Webropol-ohjelmistolla 21.3.-10.4.2016. Opetushenkilöstöön kuului vastausaikana yhteensä 231 henkilöä, joista 51 vastasi kyselyyn. Kyselyn alkupuolella oli kysymyksiä tiedonhankinnasta yleisemmin. Sen jälkeen kysyttiin tiedonhankintajuonteen toteutumisesta ja siihen suhtautumisesta. Viimeksi kysyttiin, kuinka Seinäjoen korkeakoulukirjaston tarjoamia elektronisia ja painettuja aineistoja ja erilaisia tiedonhankintaa tukevia palveluita käytetään tiedonhankinnassa ja mitä mieltä niistä ollaan.

Seinäjoen ammattikorkeakoulun opetuksen tiedonhankinnassa eniten käytetyt tiedonhankinnan kanavat ja tiedonlähteet ovat Internet sekä vapaasti verkosta saatavana oleva tuore tutkimustieto. Tiedonhankinnassa käytetään paljon myös informaaleja tiedonlähteitä ja Seinäjoen korkeakoulukirjaston e-aineistoja. Seinäjoen korkeakoulukirjasto on tärkeä opetuksessa tarvittavan tiedonhankinnan kanava.

Tiedonhankintajuonne koetaan osittain vaikeaksi toteuttaa ja opiskelijoiden tiedonhankinnan arviointi osana opintokokonaisuuksia ei aina toteudu. Tiedonhankinnan esteiksi nousevat monet aiemmassakin tutkimuksessa esiin nousseet asiat kuten puutteelliset tiedonhankintataidot. Vaikeuksia on mm. e-aineistojen käytössä, niiden Moodleen linkittämisessä ja e-kirjojen latauksessa / lainauksessa. Aikapula vaikeuttaa tiedonhankinnan lisäksi tiedonhankinnan juonteen toteuttamista ja tiedonhankintataitojen ylläpitoa. Uutena havaintona tuli mm. se, että osa Seinäjoen korkeakoulukirjaston tiedonhankintaa tukevista palveluista kuten Libguidsiin tehdyt tiedonhankinnan oppaat ovat vähän käytettyjä.

The first aim of this thesis was to find out which are the most important information channels and sources used by the teachers of Seinäjoki University of Applied Sciences (SeAMK) in professional information seeking. The second aim was to find out how information seeking, included in all the curricula in 2015, is implemented in practice at SeAMK. The third aim was to find out the role of the Seinäjoki Academic Library in teachers’ information seeking and if there are some barriers related to it. The theoretical framework of the study mainly consists of Wilson’s older and newer model of information seeking behaviour.

The methodology of this study was quantitative, and the study was conducted as an Webropol survey between 21 March and 10 April 2016. On online questionnaire was sent to the 231 teaching staff, of whom 51 answered the survey. The first part of the survey included general questions about information seeking. After that, there were some questions about how teachers support students with their information seeking efforts during their studies and the teachers’ attitudes to it.

The most used information seeking channels and sources are the Internet, new research information on the Web, informal resources, and the e-resources of Seinäjoki Academic Library. The library is an important information seeking channel. Supporting of students’ information seeking is considered somewhat complicated, and all teachers do not evaluate it as part of their courses. Some barriers to teachers’ information seeking were also found, for example insufficient information seeking and retrieval skills, difficulties with linking materials to the Moodle online learning environment and in downloading e-books and, of course, lack of time, which had already been found in previous studies.