Päivätoiminta muistisairaan elämänlaadun tukijana : ”No, kyllä mä itte tunnen sen, että mä oon piristyny”
Pehkonen, Maria; Pehkonen, Maria (2016)
Pehkonen, Maria
Pehkonen, Maria
Centria-ammattikorkeakoulu (Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu)
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605117202
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605117202
Tiivistelmä
Työn tilaajana oli Pietarsaaren kotihoito. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuoda tietoa muistisairaiden kokemuksista omasta elämänlaadusta ja päivätoiminnan vaikuttavuudesta elämänlaatuun. Opinnäytetyön aineistonkeruumenetelmänä oli teemahaastattelu. Lisäksi aineistoa kerättiin havainnoimalla ja haastattelemalla, jonka apuna käytettiin MIKE:ä eli muistisairaan ihmisen elämänlaadun ja psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn arvioinnin ja seurannan työvälinettä. Työvälineen avulla haluttiin tuoda esille keino muistisairaan elämänlaadun ja psykososiaalisen toimintakyvyn arviointiin sekä oman äänen esille tuomiseen. Tarkoituksena oli myös arvioida, miten MIKE-työväline soveltuu muistisairaiden haastatteluun ja havainnointiin.
Opinnäytetyön tutkimuksen kohteena olivat Pietarsaaren Azalea-päivätoiminnan muistisairaat asiakkaat. Oman kuvauksensa aiheeseen toivat myös muistisairaiden omaishoitajat, päivätoiminnan ohjaaja sekä tutkimuksen tekijä havainnoiden toimintaa. Opinnäytetyön tutkimustehtävän tutkimuskysymykset olivat: Mikä on muistisairaan kokemus elämänlaadustaan? Minkälainen psykososiaalinen toimintakyky muisti-sairaalla on päivätoiminnassa? Miten päivätoiminta tukee muistisairaan elämänlaatua? Miten MIKE-työväline soveltuu muistisairaiden elämänlaadun arviointiin?
Tulokset osoittivat, että muistisairaiden elämänlaatua edistävät läheiset ihmiset, itsensä kokeminen terveeksi ja hyvinvoivaksi, tyytyväisyys asuinympäristöön ja kokemus turvallisuudesta. Muistisairaiden elämänlaatua heikentävinä tekijöinä tuli esille riippuvuus toisista ja liikkumisen rajoittuminen. Päivätoiminnalla on muistisairaita piristävä ja aktivoiva vaikutus, joka tuo arkeen rytmiä ja tuo sisältöä elämään. Ryhmään kuuluminen, osallisuuden kokeminen ja itsetunnon vahvistuminen korostuivat tuloksissa. Omaishoitajalle päivätoiminta mahdollistaa vapaapäivän. Muistisairaiden psykososiaalista toimintakykyä päivätoiminnassa kuvasi erityisesti keskusteleminen toisten kanssa ja hyvän mielen ilmaiseminen. Työväline tuo mahdollisuuden muistisairaan osallisuudelle ja oman äänen esille tuomiseen.
Päivätoiminnassa kehitettävinä asioina tuli esille tiedon ja koulutuksen lisääminen, kuljetusaikataulujen tehostaminen, yhteistyön parantaminen työyhteisössä ja hoito- ja palvelusuunnitelmien tekeminen. Työnohjaukselle nähtiin myös olevan tarvetta.
Opinnäytetyön tutkimuksen kohteena olivat Pietarsaaren Azalea-päivätoiminnan muistisairaat asiakkaat. Oman kuvauksensa aiheeseen toivat myös muistisairaiden omaishoitajat, päivätoiminnan ohjaaja sekä tutkimuksen tekijä havainnoiden toimintaa. Opinnäytetyön tutkimustehtävän tutkimuskysymykset olivat: Mikä on muistisairaan kokemus elämänlaadustaan? Minkälainen psykososiaalinen toimintakyky muisti-sairaalla on päivätoiminnassa? Miten päivätoiminta tukee muistisairaan elämänlaatua? Miten MIKE-työväline soveltuu muistisairaiden elämänlaadun arviointiin?
Tulokset osoittivat, että muistisairaiden elämänlaatua edistävät läheiset ihmiset, itsensä kokeminen terveeksi ja hyvinvoivaksi, tyytyväisyys asuinympäristöön ja kokemus turvallisuudesta. Muistisairaiden elämänlaatua heikentävinä tekijöinä tuli esille riippuvuus toisista ja liikkumisen rajoittuminen. Päivätoiminnalla on muistisairaita piristävä ja aktivoiva vaikutus, joka tuo arkeen rytmiä ja tuo sisältöä elämään. Ryhmään kuuluminen, osallisuuden kokeminen ja itsetunnon vahvistuminen korostuivat tuloksissa. Omaishoitajalle päivätoiminta mahdollistaa vapaapäivän. Muistisairaiden psykososiaalista toimintakykyä päivätoiminnassa kuvasi erityisesti keskusteleminen toisten kanssa ja hyvän mielen ilmaiseminen. Työväline tuo mahdollisuuden muistisairaan osallisuudelle ja oman äänen esille tuomiseen.
Päivätoiminnassa kehitettävinä asioina tuli esille tiedon ja koulutuksen lisääminen, kuljetusaikataulujen tehostaminen, yhteistyön parantaminen työyhteisössä ja hoito- ja palvelusuunnitelmien tekeminen. Työnohjaukselle nähtiin myös olevan tarvetta.