Seinäjoen kuntosaliohjaajien koulutustaustan, ravitsemusosaamisen ja ohjaustyylin kartoittaminen
Kumpunen, Miia (2016)
Kumpunen, Miia
Seinäjoen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605127365
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605127365
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa Seinäjoen kuntosaliohjaajien koulutustausta, ravitsemusosaaminen ja ohjaustyyli. Tavoitteena oli, että kuntosalit saavat tutkimuksen avulla tietoonsa mahdolliset koulutustarpeet. Kuntosaliohjaajien koulutuksen ollessa hyvällä tasolla myös asiakkaiden saama ohjaus on laadukkaampaa ja he hyötyvät tästä enemmän.
Aineisto kerättiin lomakekyselynä, joka sisälsi strukturoituja ja avoimia kysymyksiä. Ensimmäinen aineisto kerättiin syksyllä 2015 kuntosaliohjaajilta sekä personal trainereilta, jotka ohjaavat asiakkaita kuntosalilla ja mahdollisesti myös sen ulkopuolella. Toinen aineisto kerättiin keväällä 2016 kuntosaliharrastajilta, jotka käyttivät kuntosaliohjaajan tai personal trainerin palveluita. Tutkimukseen osallistui neljä eri kuntosalia.
Kuntosaliohjaajilta saatiin kahdeksan vastausta ja kuntosaliohjaajien asiakkailta 18. Tutkimukseen vastanneista kuntosaliohjaajista kahdella kahdeksasta oli personal trainer koulutus, mutta osalla tämän kaltaista koulutusta oli sisältynyt aiempiin opintoihin. Viisi kuntosaliohjaajaa oli lukenut uusimmat suomalaiset ravitsemussuositukset. Kuusi kuntosaliohjaajaa vastasi opiskelleensa erilaisia ravitsemukseen liittyviä kursseja.
Kuntosaliohjaajien ravitsemusosaaminen oikein-väärin -väittämien perusteella oli melko hyvä. Kehitettävää oli vielä proteiinien ja hiilihydraattien saantisuosituksien suhteen. Ohjaustyyli oli demokraattista kaikkien ohjaajien osalta eli kaikista asioista päätettiin yhdessä asiakkaan kanssa. Kuntosaliohjaajien asiakkaista 14 kävi kuntosalilla vähintään kaksi kertaa viikossa. Asiakkaat olivat aloittaneet kuntosaliharjoittelun ohjaajan kanssa, jotta oppisivat käyttämään kuntosalilaitteita oikein sekä motivoidakseen itseään enemmän.
Vastauksia saatiin niin vähän, että tutkimuksen tuloksia ei voida pitää luotettavina. Tuloksia ei voida antaa kuntosaleille, koska tulokset eivät olisi täysin nimettömiä vähäisen vastausmäärän vuoksi.
Aineisto kerättiin lomakekyselynä, joka sisälsi strukturoituja ja avoimia kysymyksiä. Ensimmäinen aineisto kerättiin syksyllä 2015 kuntosaliohjaajilta sekä personal trainereilta, jotka ohjaavat asiakkaita kuntosalilla ja mahdollisesti myös sen ulkopuolella. Toinen aineisto kerättiin keväällä 2016 kuntosaliharrastajilta, jotka käyttivät kuntosaliohjaajan tai personal trainerin palveluita. Tutkimukseen osallistui neljä eri kuntosalia.
Kuntosaliohjaajilta saatiin kahdeksan vastausta ja kuntosaliohjaajien asiakkailta 18. Tutkimukseen vastanneista kuntosaliohjaajista kahdella kahdeksasta oli personal trainer koulutus, mutta osalla tämän kaltaista koulutusta oli sisältynyt aiempiin opintoihin. Viisi kuntosaliohjaajaa oli lukenut uusimmat suomalaiset ravitsemussuositukset. Kuusi kuntosaliohjaajaa vastasi opiskelleensa erilaisia ravitsemukseen liittyviä kursseja.
Kuntosaliohjaajien ravitsemusosaaminen oikein-väärin -väittämien perusteella oli melko hyvä. Kehitettävää oli vielä proteiinien ja hiilihydraattien saantisuosituksien suhteen. Ohjaustyyli oli demokraattista kaikkien ohjaajien osalta eli kaikista asioista päätettiin yhdessä asiakkaan kanssa. Kuntosaliohjaajien asiakkaista 14 kävi kuntosalilla vähintään kaksi kertaa viikossa. Asiakkaat olivat aloittaneet kuntosaliharjoittelun ohjaajan kanssa, jotta oppisivat käyttämään kuntosalilaitteita oikein sekä motivoidakseen itseään enemmän.
Vastauksia saatiin niin vähän, että tutkimuksen tuloksia ei voida pitää luotettavina. Tuloksia ei voida antaa kuntosaleille, koska tulokset eivät olisi täysin nimettömiä vähäisen vastausmäärän vuoksi.