Mehiläispölytyksen vaikutus kuminan satotasoon

Abstract

Suomessa ei ole aiemmin tehty tutkimusta pölyttäjähyönteisten vaikutuksesta kuminan satotasoon. Hunajaluotsi oy:ssä oli tiedostettu kuminan viljelyn lisääntyminen ja sitä seuraava tarve tutkimukselle.

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, tekevätkö mehiläiset pölytystyötä kuminapellossa, ja mahdollinen vaikutus satotasoon ja laatuun.

Teoriaosassa selvitetään mehiläispesän jäsenet, vuotuisen elinkierron tapahtumat ja hunajamarkkinoiden tilastoja Suomessa ja maailmalla. Lisäksi selvitetään kumina kasvina, sen viljelytekniikaa ja kuminamarkkinan toimintaa Suomessa ja maailmalla.

Pölytyskoe toteutettiin perinteisenä häkkikokeena, jossa tutkittiin kolmenlaisia koeruutuja. Verkolla häkitettyjä ruutuja oli kahta tyyppiä: pölyttäjiltä estetty ruutu, jossa pölyttäjien vaikutus oli estetty, pakkopölytysruutu, jossa häkin sisällä oli ylisuuri mehiläismäärä ja vapaaruutu, jonka tarkoitus oli indikoida normaalia viljelytilannetta. Viljelyksen keskelle oli tuotu mehiläispesiä varmistamaan mehiläisten vaikutus. Koepisteet sijoitettiin kolmelle eri etäisyydelle mehiläispesistä. Kussakin koepisteessä oli kolme koeruutua, yksi kutakin ruututyyppiä. Koepisteissä oli myös laskentalinjat, joista laskettiin päivittäin pölyttäjähyönteiset lajeittain.

Tutkimuksen tulokset osoittavat mehiläisillä ja pölyttäjähyönteisillä olevan selvä satotasoa parantava vaikutus kuminan viljelyssä. Sadon laatuun mehiläisen ja pölyttäjähyönteisten ei havaittu vaikuttavan.

Koska kuminan todettiin hyötyvän mehiläisistä ja pölyttäjistä yleensä, olisi hyvä varmistaa riittävä mehiläistiheys viljelmällä. Luonnonpölyttäjät hoitavat osan pölytyksestä, mutta niiden kapasiteetti varsinkin suurilla viljelyaloilla saattaa loppua kesken. Kuminan pölyyntymisen varmistamiseksi viljelmän läheisyyteen olisi suotavaa saada mehiläispesiä.

In Finland research on pollinators’ effect on the caraway harvest levels has not been done previously. In Hunajaluotsi Ltd they had been aware of an increase in the cultivation of caraway and the need for research.

The purpose of the study was to sort out if the bees pollinate caraway fields and the possible impact on the level and the quality of harvest.

The theory section describes the members of the bee hive, the annual life cycle events and honey market statistics in Finland and around the world. The theoretical part of the caraway in respect of a plant deals with cultivation techniques and the operation of caraway markets in Finland and around the world.

Test pollination was carried out traditionally with cages. There were three types of test squares. One of the squares was made of net, which prevented access to the area of pollinators. Another square was also made of net and there was oversized amount of bees inside. The third one was a free square which was intended to indicate a normal crop situation. To the center of the crop hives had been brought to ensure the impact on bees. Experimental points were placed on three different distances from the hives. There were three experimental points in every test square, one of each type. In every point there were also calculation lines where the amount of pollinators was counted every day by species.

The results of the study show that bees and other pollinators have a distinct effect in improving the yield level of caraway. It was also found that pollinating insects do not affect the quality of the crop.

Because it has been found that bees and other pollinators are profitable for the caraway levels, it would be good to ensure the sufficient amount of bees in the crop. Natural pollinators perform a part of pollination, but they do not have enough capacity for larger areas. To ensure the proper pollination of caraway it would be desirable to get the hives close to the field.