Otsonivesikäsittely välidesinfiointiaineena; elintarvikkeen ja pintojen hygieeninen laatu
Gynther, Nina (2010)
Gynther, Nina
Mikkelin ammattikorkeakoulu
2010
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201003175733
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201003175733
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko otsonivesikäsittelyllä vaikutusta lihavalmisteen mikrobiologiseen laatuun tuotetta pitkään säilytettäessä. Lisäksi haluttiin selvittää otsoniveden mikrobeja vähentävä vaikutus tuotantolaitteiden pinnoilta.
Tutkimus tehtiin Järvi-Suomen Portti Osuuskunnan tuotantotiloissa Mikkelissä. Tutkimuksessa tuotenäytteenä käytettiin viipaloitua keittokinkkua. Otsonivesi valmistettiin Gjema Oy:n Steritrox otsonisaattorilla. Laite valmistaa otsonivettä paineilmasta koronapurkaukseen perustuvalla tekniikalla.
Tutkimuksessa käsiteltiin otsonivedellä viipalointilinjaston kriittisiksi kohdiksi valittuja alueita. Tämän jälkeen tuotteet viipaloitiin normaalisti. Lisäksi haluttiin tutkia, oliko pakkaukseen sumutetulla otsonivedellä mikrobien kasvua estävää vaikutusta. Näytteistä tutkittiin aerobien mikrobien kokonaismäärä, Staphylococcus aureus ja Listeria monocytogenes.
Tuotenäytteissä ei kasvanut kypsytyksen jälkeistä kontaminaatiota kuvaavia bakteereja, L. monocytogenes- bakteereja tai S. aureus-bakteereja. Aerobien mikrobien kokonaismäärä ylitti lähes jokaisessa pitkään säilytetyssä tuotteessa tässä työssä käytetyn aerobien mikrobien raja-arvon. Tutkimusasetelman laadinnassa oltiin ylioptimistisia otsonin desinfioivaan vaikutukseen lihavalmisteissa.
Otsonivesikäsittelyn jälkeen otetuissa pintapuhtausnäytteissä oli vielä mikrobikasvua, mutta huomattavasti vähemmän kuin ennen käsittelyä. Kaikkien otettujen näytteiden keskimääräinen vähenemä oli 94 %, joka oli minuutin otsonivesikäsittelyn jälkeen erinomainen. Tulos vastasi kirjallisuudesta löydettyjä arvoja. Edellä mainittuun pintapuhtausnäytteiden tulokseen viitaten, otsonivesikäsittely vaikutti erittäin mielenkiintoiselta uudelta teknologialta pintojen desinfioinnissa.
Tutkimus tehtiin Järvi-Suomen Portti Osuuskunnan tuotantotiloissa Mikkelissä. Tutkimuksessa tuotenäytteenä käytettiin viipaloitua keittokinkkua. Otsonivesi valmistettiin Gjema Oy:n Steritrox otsonisaattorilla. Laite valmistaa otsonivettä paineilmasta koronapurkaukseen perustuvalla tekniikalla.
Tutkimuksessa käsiteltiin otsonivedellä viipalointilinjaston kriittisiksi kohdiksi valittuja alueita. Tämän jälkeen tuotteet viipaloitiin normaalisti. Lisäksi haluttiin tutkia, oliko pakkaukseen sumutetulla otsonivedellä mikrobien kasvua estävää vaikutusta. Näytteistä tutkittiin aerobien mikrobien kokonaismäärä, Staphylococcus aureus ja Listeria monocytogenes.
Tuotenäytteissä ei kasvanut kypsytyksen jälkeistä kontaminaatiota kuvaavia bakteereja, L. monocytogenes- bakteereja tai S. aureus-bakteereja. Aerobien mikrobien kokonaismäärä ylitti lähes jokaisessa pitkään säilytetyssä tuotteessa tässä työssä käytetyn aerobien mikrobien raja-arvon. Tutkimusasetelman laadinnassa oltiin ylioptimistisia otsonin desinfioivaan vaikutukseen lihavalmisteissa.
Otsonivesikäsittelyn jälkeen otetuissa pintapuhtausnäytteissä oli vielä mikrobikasvua, mutta huomattavasti vähemmän kuin ennen käsittelyä. Kaikkien otettujen näytteiden keskimääräinen vähenemä oli 94 %, joka oli minuutin otsonivesikäsittelyn jälkeen erinomainen. Tulos vastasi kirjallisuudesta löydettyjä arvoja. Edellä mainittuun pintapuhtausnäytteiden tulokseen viitaten, otsonivesikäsittely vaikutti erittäin mielenkiintoiselta uudelta teknologialta pintojen desinfioinnissa.