Ilmatiiveyden parantaminen korjausrakentamisessa
Ilmari, Juho (2016)
Ilmari, Juho
Tampereen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605147803
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605147803
Tiivistelmä
Suomen vanhan rakennuskannan ja kiristyvien energiamääräysten tähden täytyy rakennusten ilmatiiveyteen kiinnittää huomiota. Kiinteistöä myytäessä sen lämmitysenergian tarve tulee usein esille. Lisälämmöneristystä lisättäessä tiiveyskorjaus on aina kannattava toimenpide. Ilmatiiveys vaikuttaa erityisesti rakennuksen energiataseeseen, mutta myös parantaa sisäilmaa. Varsinkin julkisissa rakennuksissa on todettu olevan paljon sisäilmaongelmia ja niitä on ryhdytty korjaamaan kiireellisesti.
Tämän työn tarkoituksena on kertoa tiiveyskorjauksen tarkoituksesta ja sen toteuttamistavoista. Käytettyjen menetelmien tulee soveltua kohteeseen, joten perinpohjainen tutkimustyö on perusteltua. Ilmanvaihtojärjestelmän oikea käyttö vaikuttaa rakenteiden toimintaan ja sillä voidaan varmistaa hyvän sisäilman lähtökohdat. Toisaalta puutteellisella ilmanvaihdolla ja väärällä käytöllä voidaan korostaa rakennuksen ilmavuotoja. Tiiveyskorjaukset on aina suunniteltava erikseen, koska jokainen kohde on erilailla rakennettu. Eri rakenteisiin sopivia menetelmiä on monia, ja työssä on selostettu niistä yleisimmin käytettyjä.
Työn onnistumisen varmistamiseksi tulee valmiille rakennukselle suorittaa tarkoituksenmukainen tiiveysmittaus. Mittauksen laajuus ja menetelmä riippuu kohteesta ja sille annetuista ilmatiiveydellisistä tavoitteista. Korjauksen aikaisia mittauksia voidaan tehdä laadunvarmistamiseksi, mutta loppulinen mittaus tehdään lopulliselle työlle, jotta saadaan tarkin mahdollinen tulos käyttötilanteesta. Työssä on esitetty muutama yleisimmin käytetty tiiveyden toteamismenetelmä.
Tämän työn tarkoituksena on kertoa tiiveyskorjauksen tarkoituksesta ja sen toteuttamistavoista. Käytettyjen menetelmien tulee soveltua kohteeseen, joten perinpohjainen tutkimustyö on perusteltua. Ilmanvaihtojärjestelmän oikea käyttö vaikuttaa rakenteiden toimintaan ja sillä voidaan varmistaa hyvän sisäilman lähtökohdat. Toisaalta puutteellisella ilmanvaihdolla ja väärällä käytöllä voidaan korostaa rakennuksen ilmavuotoja. Tiiveyskorjaukset on aina suunniteltava erikseen, koska jokainen kohde on erilailla rakennettu. Eri rakenteisiin sopivia menetelmiä on monia, ja työssä on selostettu niistä yleisimmin käytettyjä.
Työn onnistumisen varmistamiseksi tulee valmiille rakennukselle suorittaa tarkoituksenmukainen tiiveysmittaus. Mittauksen laajuus ja menetelmä riippuu kohteesta ja sille annetuista ilmatiiveydellisistä tavoitteista. Korjauksen aikaisia mittauksia voidaan tehdä laadunvarmistamiseksi, mutta loppulinen mittaus tehdään lopulliselle työlle, jotta saadaan tarkin mahdollinen tulos käyttötilanteesta. Työssä on esitetty muutama yleisimmin käytetty tiiveyden toteamismenetelmä.
