Alkoholin matkustajatuonnin moninaiset vaikutukset
Leinonen, Anniina (2016)
Leinonen, Anniina
Tampereen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605157871
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605157871
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tarkastella suomalaisen alkoholipolitiikan ja matkustajatuonnin välistä yhteyttä ja niiden vaikutuksia elinkeinoelämään, erityisesti panimoalaan ja sen sidosaloihin. Tarkastelu painottui aiempiin kotimaisiin ja kansainvälisiin tutkimuksiin, mutta matkustajatuonnin kannattavuudesta kuluttajan kannalta tehtiin oma tutkimus. Tavoitteena oli koota aiemmat tutkimukset yhdeksi raportiksi. Opinnäytetyön toimeksiantajina toimivat Panimo- ja virvoitusjuomateollisuusliitto ry sekä Olvi Oyj.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelminä olivat lainopillinen ja empiirinen tutkimus. Keskeisiä lainopillisia tietolähteitä olivat voimassa oleva alkoholilainsäädäntö ja lain esityöt sekä valmisteverotuslaki. Lähteinä käytettiin myös eri viranomaistahojen, enimmäkseen Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen, julkaisemia raportteja. Muina lähteinä käytettiin aiempia matkustajatuontiaiheisia tutkimuksia. Opinnäytetyön saattamiseksi kansantasolle siihen sisällytettiin myös suoria lainauksia eri keskustelupalstoilta.
Kymmenen vuoden aikana panimoalalta on kadonnut yli 1000 suoraa työpaikkaa. Panimoalan ohella Suomen alkoholipoliittisesta tilanteesta kärsivät suuresti myös sen sidosalat, erityisesti matkailu- ja ravintola-ala.
Vuonna 2003 Suomi kevensi alkoholiverotustaan varautuessaan Viron EU -jäsenyyteen. Sittemmin alkoholiverotusta on korotettu useita kertoja ja vuonna 2015 Suomen alkoholiverotus oli Euroopan Unionin korkeimmalla tasolla. Myös Suomen ja Viron välinen veroero oli suurin naapurimaiden välinen veroero Euroopan Unionin sisällä. Tilanne on johtanut siihen, että matkustajatuonti lisääntyi vuoteen 2014 saakka vuosi toisensa jälkeen. Matkustajatuonnin lisääntymisen vuoksi suomalainen panimoala joutuu taistelemaan olemassaolostaan kotimaan markkinoilla. Vuoden 2014 heinäkuussa säädettiin alkoholin matkustajatuonnin ohjetasot, jotka hillitsivät matkustajatuontia vuonna 2015, jolloin matkustajatuonnissa oli nähtävissä pieniä hiipumisen merkkejä. Matkustajatuonnin ohjetasot ovat kuitenkin niin suuret, etteivät ne yksistään riitä helpottamaan tarpeeksi kotimaisen panimoteollisuuden tilannetta. Ohjetasojen mukaisella matkustajatuonnilla säästää edelleen suuria summia verrattuna siihen, että alkoholijuomat hankittaisiin Suomesta. Opinnäytetyön esimerkkilaskelmassa Tampere-Viro-Tampere kuluttajalle kertyi säästöä matkustajatuonnin ohjetasojen mukaisilla tuontimäärillä yli 570 euroa. Tilanteen helpottamiseksi Suomessa olisi ryhdyttävä erinäisiin alkoholi- ja veropoliittisiin toimiin, joilla alkoholin matkustajatuonti saataisiin kuriin. Tärkeimpänä elinkeinoelämää helpottavana toimena olisi alkoholiveron asteittainen alennus niin, että suomalaisen panimoalan kilpailukyky paranisi kotimaan markkinoilla suhteessa Viroon.
Opinnäytetyön tutkimusmenetelminä olivat lainopillinen ja empiirinen tutkimus. Keskeisiä lainopillisia tietolähteitä olivat voimassa oleva alkoholilainsäädäntö ja lain esityöt sekä valmisteverotuslaki. Lähteinä käytettiin myös eri viranomaistahojen, enimmäkseen Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen, julkaisemia raportteja. Muina lähteinä käytettiin aiempia matkustajatuontiaiheisia tutkimuksia. Opinnäytetyön saattamiseksi kansantasolle siihen sisällytettiin myös suoria lainauksia eri keskustelupalstoilta.
Kymmenen vuoden aikana panimoalalta on kadonnut yli 1000 suoraa työpaikkaa. Panimoalan ohella Suomen alkoholipoliittisesta tilanteesta kärsivät suuresti myös sen sidosalat, erityisesti matkailu- ja ravintola-ala.
Vuonna 2003 Suomi kevensi alkoholiverotustaan varautuessaan Viron EU -jäsenyyteen. Sittemmin alkoholiverotusta on korotettu useita kertoja ja vuonna 2015 Suomen alkoholiverotus oli Euroopan Unionin korkeimmalla tasolla. Myös Suomen ja Viron välinen veroero oli suurin naapurimaiden välinen veroero Euroopan Unionin sisällä. Tilanne on johtanut siihen, että matkustajatuonti lisääntyi vuoteen 2014 saakka vuosi toisensa jälkeen. Matkustajatuonnin lisääntymisen vuoksi suomalainen panimoala joutuu taistelemaan olemassaolostaan kotimaan markkinoilla. Vuoden 2014 heinäkuussa säädettiin alkoholin matkustajatuonnin ohjetasot, jotka hillitsivät matkustajatuontia vuonna 2015, jolloin matkustajatuonnissa oli nähtävissä pieniä hiipumisen merkkejä. Matkustajatuonnin ohjetasot ovat kuitenkin niin suuret, etteivät ne yksistään riitä helpottamaan tarpeeksi kotimaisen panimoteollisuuden tilannetta. Ohjetasojen mukaisella matkustajatuonnilla säästää edelleen suuria summia verrattuna siihen, että alkoholijuomat hankittaisiin Suomesta. Opinnäytetyön esimerkkilaskelmassa Tampere-Viro-Tampere kuluttajalle kertyi säästöä matkustajatuonnin ohjetasojen mukaisilla tuontimäärillä yli 570 euroa. Tilanteen helpottamiseksi Suomessa olisi ryhdyttävä erinäisiin alkoholi- ja veropoliittisiin toimiin, joilla alkoholin matkustajatuonti saataisiin kuriin. Tärkeimpänä elinkeinoelämää helpottavana toimena olisi alkoholiveron asteittainen alennus niin, että suomalaisen panimoalan kilpailukyky paranisi kotimaan markkinoilla suhteessa Viroon.