Sitouttaminen toimeksiantajayrityksessä
Viljakainen, Lotta (2016)
Viljakainen, Lotta
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605167936
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605167936
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on tutkia, miten toimeksiantajan jäseniä voidaan sitouttaa entistä tehokkaammin. Tämän selvittämiseksi tutkitaan kuinka sitoutuneita jäsenet ovat tällä hetkellä, mitkä tekijät vaikuttavat sitoutuneisuuteen ja mitkä sitouttamisen keinot koetaan parhaiksi. Opinnäytetyön tavoitteena on myös lisätä tietoutta sitoutumisesta ja sitouttamisesta niin itselleni kuin toimeksiantajallekin. Tarkoituksena on tuoda esille hyödyllistä tietoa jäsenten sitoutuneisuuden tasosta ja toiveista toimeksiantajalle sekä ehdottaa kehitysideoita sitoutumisen edistämiseksi. Työ tehtiin anonyymiksi jäävän yrityksen toimeksiantona. Yritysmuotona on osuuskunta. Opinnäytetyö koettiin ajankohtaiseksi ja tärkeäksi, sillä jäsenten sitouttamiseen kaivataan toimivia keinoja. Lisäksi aihetta ei ollut tutkittu aikaisemmin toimeksiantajayrityksessä.
Teoreettinen viitekehys käsittelee aluksi sitoutumisen käsitettä, taustatekijöitä ja hyötyjä. Sen jälkeen tarkastellaan sitouttamisen käsitettä, haasteita ja keinoja. Lopuksi on esitetty arvioita tulevaisuuden näkymistä ja tarpeista sitouttamisen aihealueella. Empiria muodostuu yritysesittelystä, tutkimusmenetelmien esittelystä, tutkimuksen vaiheista ja käytettyjen analysointitapojen esittelystä. Tutkimustulokset esitetään omassa kappaleessaan. Viimeinen luku muodostuu pohdintaosuudesta. Pohdintaosuudesta löytyvät johtopäätökset, tutkimuksen pätevyyden ja luotettavuuden arviointi, kehittämisehdotukset, jatkotutkimusehdotukset ja oman oppimisen arviointi.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena. Puoli strukturoitu kyselylomake tehtiin Webropol – ohjelmalla ja se julkaistiin verkossa. Tutkimusjoukko muodostui toimeksiantajan hallituksen ulkopuolisista jäsenistä. Näin ollen kyselylomake lähetettiin 39 jäsenelle, joista 18 vastasi kyselyyn. Vastausprosentiksi saatiin 46 %.
Tutkimustulosten analysointi tapahtui IBM SPSS Statistics – ohjelmaa ja Microsoft Excel 10 – ohjelmaa hyödyntäen. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että toimeksiantajan jäsenten sitoutuminen on hyvällä tasolla, mutta affektiivisessa sitoutumisessa on parantamisen varaa. Sukupuolella, rekrytoinnilla, työnhakutilanteella ja tyytyväisyydellä havaittiin olevan vaikutusta sitoutumiseen. Tärkeimmiksi sitouttamisen keinoiksi koettiin miellyttävä ilmapiiri, sujuva tiedonkulku, kehittymismahdollisuudet, joustavuus ja reiluus työpaikalla.
Tulevaisuudessa toimeksiantajayrityksessä kannattaa keskittyä affektiivisen sitoutumisen vahvistamiseen. Tätä voidaan vahvistaa parhaiksi koetuilla sitouttamisen keinoilla. Lisäksi sitoutumista voidaan edistää panostamalla tekijöihin, joihin oltiin tyytymättömiä. Kehittämisideoina ovat muun muassa tiedonkulun sujuvuuden parantaminen, vaikutusmahdollisuuksien lisääminen työtehtäviin ja koulutusten siirtäminen osittain digitaaliseen muotoon.
Teoreettinen viitekehys käsittelee aluksi sitoutumisen käsitettä, taustatekijöitä ja hyötyjä. Sen jälkeen tarkastellaan sitouttamisen käsitettä, haasteita ja keinoja. Lopuksi on esitetty arvioita tulevaisuuden näkymistä ja tarpeista sitouttamisen aihealueella. Empiria muodostuu yritysesittelystä, tutkimusmenetelmien esittelystä, tutkimuksen vaiheista ja käytettyjen analysointitapojen esittelystä. Tutkimustulokset esitetään omassa kappaleessaan. Viimeinen luku muodostuu pohdintaosuudesta. Pohdintaosuudesta löytyvät johtopäätökset, tutkimuksen pätevyyden ja luotettavuuden arviointi, kehittämisehdotukset, jatkotutkimusehdotukset ja oman oppimisen arviointi.
Opinnäytetyö toteutettiin kvantitatiivisena eli määrällisenä tutkimuksena. Puoli strukturoitu kyselylomake tehtiin Webropol – ohjelmalla ja se julkaistiin verkossa. Tutkimusjoukko muodostui toimeksiantajan hallituksen ulkopuolisista jäsenistä. Näin ollen kyselylomake lähetettiin 39 jäsenelle, joista 18 vastasi kyselyyn. Vastausprosentiksi saatiin 46 %.
Tutkimustulosten analysointi tapahtui IBM SPSS Statistics – ohjelmaa ja Microsoft Excel 10 – ohjelmaa hyödyntäen. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että toimeksiantajan jäsenten sitoutuminen on hyvällä tasolla, mutta affektiivisessa sitoutumisessa on parantamisen varaa. Sukupuolella, rekrytoinnilla, työnhakutilanteella ja tyytyväisyydellä havaittiin olevan vaikutusta sitoutumiseen. Tärkeimmiksi sitouttamisen keinoiksi koettiin miellyttävä ilmapiiri, sujuva tiedonkulku, kehittymismahdollisuudet, joustavuus ja reiluus työpaikalla.
Tulevaisuudessa toimeksiantajayrityksessä kannattaa keskittyä affektiivisen sitoutumisen vahvistamiseen. Tätä voidaan vahvistaa parhaiksi koetuilla sitouttamisen keinoilla. Lisäksi sitoutumista voidaan edistää panostamalla tekijöihin, joihin oltiin tyytymättömiä. Kehittämisideoina ovat muun muassa tiedonkulun sujuvuuden parantaminen, vaikutusmahdollisuuksien lisääminen työtehtäviin ja koulutusten siirtäminen osittain digitaaliseen muotoon.