Veden pH:n vaikutus kalanpoikaskasvatuksessa Kiikoisissa
Sirola, Jyri (2016)
Sirola, Jyri
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605167951
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605167951
Tiivistelmä
Tehtävänä oli selvittää veden pH-pitoisuuden vaikutusta kalanpoikasten kokoon ja kappalemäärään sekä pieneliöstön ja planktonin määrään kolmessa eri luonnonravintolammikoissa.
Opinnäytetyön toteutus sisälsi useita vaiheita. Ensimmäiseksi tehtiin kahden luonnonravintolammikon kalkitus ja kaikkien kolmen lammikon täyttö vedellä. Sen jälkeen istutetiin kalanpoikaset. Kalanpoikasten kasvatusaikana toteutettiin veteen kohdistuvat tutkimukset (pH, lämpötila, planktoninmäärä) ja niiden seuranta. Kasvatuskauden jälkeen luonnonravintolammikot tyhjennettiin. Tällöin kalanpoikasten kappalemäärä laskettiin ja kalanpoikaset punnittiin. Pieneliöstön määrää arvioitiin tilavuusmitallisesti. Lisäksi haasta-teltiin kolmea kokenutta luonnonravintolammikoissa kalanpoikasia kasvattanutta asiantuntijaa.
Tuloksissa havaittiin lammikkokohtaisia eroja kalanpoikasten koossa ja kappalemäärässä. Tulosten perusteella lammikko 2:ssa kalanpoikasten palautusprosentti oli suurin. Tämän lammikon pH:ta säädettiin koko kasvatuskausi hienojakoisella kalkilla ja kalkkikivellä niin, että pH-taso pysyi koko kasvatuskauden yli 6,5.
Johtopäätöksenä on, että koko kasvatuskauden kestävä pH:n säätely on kalanpoikaskasvattajan näkökulmasta taloudellisesti tuottoisin vaihtoehto. Tällainen menettely näyttäisi olevan tuloksellista silloin, kun veden pH-taso kasvatuskauden alussa on alle 7. Näin toimien voidaan vaikuttaa myös ympäristöön suotuisasti ja vähentää vesistön happamoitumista.
Opinnäytetyön toteutus sisälsi useita vaiheita. Ensimmäiseksi tehtiin kahden luonnonravintolammikon kalkitus ja kaikkien kolmen lammikon täyttö vedellä. Sen jälkeen istutetiin kalanpoikaset. Kalanpoikasten kasvatusaikana toteutettiin veteen kohdistuvat tutkimukset (pH, lämpötila, planktoninmäärä) ja niiden seuranta. Kasvatuskauden jälkeen luonnonravintolammikot tyhjennettiin. Tällöin kalanpoikasten kappalemäärä laskettiin ja kalanpoikaset punnittiin. Pieneliöstön määrää arvioitiin tilavuusmitallisesti. Lisäksi haasta-teltiin kolmea kokenutta luonnonravintolammikoissa kalanpoikasia kasvattanutta asiantuntijaa.
Tuloksissa havaittiin lammikkokohtaisia eroja kalanpoikasten koossa ja kappalemäärässä. Tulosten perusteella lammikko 2:ssa kalanpoikasten palautusprosentti oli suurin. Tämän lammikon pH:ta säädettiin koko kasvatuskausi hienojakoisella kalkilla ja kalkkikivellä niin, että pH-taso pysyi koko kasvatuskauden yli 6,5.
Johtopäätöksenä on, että koko kasvatuskauden kestävä pH:n säätely on kalanpoikaskasvattajan näkökulmasta taloudellisesti tuottoisin vaihtoehto. Tällainen menettely näyttäisi olevan tuloksellista silloin, kun veden pH-taso kasvatuskauden alussa on alle 7. Näin toimien voidaan vaikuttaa myös ympäristöön suotuisasti ja vähentää vesistön happamoitumista.