Education for sustainable development at TAMK : a look at four degree programmes

Abstract

The aim of this thesis was to map the implementation of education for sustainable development (ESD) at Tampere University of Applied Sciences (TAMK). ESD aims to provide students with the skills and the motivation to tackle local and global sustainability challenges and to become active shapers of a better future. It should not only be education about sustainability topics, but, by being learner-centred, interactive and exploratory, to impart the knowledge and competencies for concrete actions towards achieving sustainability.

Four degree programmes were studied for this thesis: Building Services Engineering, Mechanical Engineering, Energy and Environmental Engineering, and Hospitality Management. Teachers from these four programmes were invited to take part in semi-structured group interviews, and some supporting information was gathered by reading through the curricula of the programmes for any course descriptions with content related to sustainable development. The interview questions delved into the types of sustainable development topics the interviewees’ courses cover, the teaching methods they employ, and the learning outcomes they expect from their students.

The results indicate that themes related to sustainable development are present in much of the teaching in the four programmes, but they are not often associated with the concept of sustainability. Some of the pedagogies called for by ESD, such as collaborative learning and co-operation with companies and organisations outside of TAMK, have a strong presence in the four programmes. The interviewees also asserted that they encourage the use of other core competencies of ESD, such as critical thinking and systems thinking skills. Other essential components of ESD, such as interdisciplinarity, were not included to their full potential.

ESD calls for its values to be made explicit. Based on the findings of this thesis, it would be recommendable to make sustainable development a more visible part of teaching activities in TAMK. Since this thesis only reviewed four study programmes, there remains much additional work to be done to get a comprehensive picture of the implementation of ESD at TAMK.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kartoittaa, kuinka kestävän kehityksen opetusta (keke-opetusta) toteutetaan Tampereen ammattikorkeakoulussa (TAMK). Keke-opetus pyrkii tarjoamaan opiskelijoille taidot sekä motivaation paikallisten ja maailmanlaajuisten kestävän kehityksen haasteiden ratkomiseen. Sen tarkoituksena on luoda aktiivisia kansalaisia, jotka ovat halukkaita luomaan parempaa tulevaisuutta. Keke-opetuksen ei tulisi olla ainoastaan kestävän kehityksen aiheita teoreettisella tasolla käsittelevää, vaan oppijalähtöisenä, interaktiivisena ja tutkivana sen tulisi antaa opiskelijoille tarvittava tietämys ja pätevyys, jotta he pystyisivät konkreettisiin tekoihin kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Opinnäytetyötä varten valittiin talotekniikan, konetekniikan, Energy and Environmental Engineeringin ja palveluliiketoiminnan koulutusohjelmat. Opettajia näistä neljästä koulutusohjelmasta pyydettiin osallistumaan puolistrukturoituihin ryhmähaastatteluihin, ja lisäksi koulutusohjelmien opinto-oppaista etsittiin kestävään kehitykseen liittyviä kurssikuvauksia. Haastattelukysymyksissä paneuduttiin siihen, minkälaisia kestävän kehityksen aiheita haasteltavien kursseilla käydään läpi, minkälaisia oppimismetodeja he käyttävät ja minkälaisia oppimistuloksia he odottavat opiskelijoiltaan.

Tulokset osoittavat, että kestävän kehityksen teemoja on näiden neljän koulutusohjelman opetuksessa paljonkin, mutta niitä ei yleensä liitetä kestävän kehityksen käsitteeseen. Jotkut keke-opetuksen edellyttämät opetusmetodit, kuten yhteisöllinen oppiminen ja yhteistyö TAMKin ulkopuolisten yritysten ja yhdistysten kanssa, ovat vahvasti läsnä. Haastateltavat myös kertoivat kannustavansa opiskelijoita harjoittamaan keke-opetuksen keskeisiä kompetensseja, kuten kriittistä sekä systemaattista ajattelua. Toisia keke-opetuksen olennaisia osia, kuten tieteidenvälisyyttä, ei käytetty hyväksi niin täysin kuin olisi mahdollista.

Keke-opetus edellyttää, että sen arvopohja tuodaan selkeästi esiin. Tämän opinnäytetyön tuloksien perustella olisi suositeltavaa tehdä kestävästä kehityksestä näkyvämpi osa TAMKin opetustoimintaa. Koska tämä opinnäytetyö tutki vain neljää koulutusohjelmaa, paljon lisätyötä vaaditaan kokonaisvaltaisen kuvan saamiseksi keke-opetuksen tilasta TAMKissa.