Valokuvauksen voima päihdekuntoutuksessa

Abstract

Tämän projektin tarkoituksena oli toteuttaa entisille päihteidenkäyttäjille päihdekuntoutusta voimauttava valokuva - menetelmällä. Projektin tavoitteena oli, että projektin lopuksi osallistujat kokevat onnistumisen tunteita toiminnastaan ja ymmärtävät luovien menetelmien merkityksen päihdekuntoutuksen tukena.

Opinnäytetyöntekijän henkilökohtaisina tavoitteina oli kehittää ohjaustaitoja, oppia voimauttava valo-kuvamenetelmästä, oppia toteuttamaan projektiluontoinen opinnäytetyö ja nähdä toiminnallisen keinon vaikutus päihdekuntoutuksessa.

Opinnäytetyö oli projektiluontoinen ja työelämälähtöinen. Projekti käynnistyi syyskuussa 2015 ja sovitut neljä tapaamista toteutuivat helmi-maaliskuussa 2016. Tämän projektin osallistujat (N=3) koostuivat Rauman seudun Katulähetys ry:n jäsenistä, jotka ovat aiemmin olleet päihteidenkäyttäjiä.

Päihdehoidossa ja -kuntoutuksessa käytetään muiden kuntoutusmuotojen lisäksi usein luovia menetelmiä esimerkiksi valokuvausta. Voimauttava valokuva - menetelmää voidaan käyttää vuorovaikutuksen parantamiskeinona esimerkiksi vertaisryhmässä, perheessä tai ammattilaisen ja asiakkaan välillä. Se on myös työväline omaan yksilölliseen identiteettityöhön, jossa valokuvat voivat selkeyttää asiakkaan läpikäymiä ajatuksia ja vahvistaa hänen voimavarojaan.

Valokuvaustapaamiset toteutuivat Rauman keskustan alueella ja valokuvat kuvasivat osallistujien näkemyksiä siitä, mitä päihteettömyys merkitsi heille. Kuvat olivat arkisia. Kaksi osallistujaa kuvasi Rauman keskustan ympäristöä ja yksi luontoaiheisia kuvia. Otetuista kuvista tuli näyttely Toivontalon päiväsalin tiloihin.

Tapaamisten jälkeen vapaamuotoisesti kerätyn palautteen ja viimeisessä tapaamisessa toteutetun teemahaastattelun perusteella voidaan todeta osallistujien kokeneen onnistumisen tunteita projektissa. Projekti toi tekemistä arkeen ja ryhmän ilmapiiri oli kannustava ja hyvä. Kahdella osallistujista oli jo kokemusta valokuvauksesta, yhdellä ei. Valokuvaus koettiin mukavaksi tekemisen muodoksi ja osallistujat sanoivat ajattelevansa jatkaa sitä. Valokuvaaminen keskustelun aikana rentoutti osallistujia ja he vapautuivat keskustelemaan avoimesti.

Jatkohaasteiksi ehdotan muiden luovien menetelmien ja etenkin valokuvauksen käyttöä osana päihdekuntoutusta.

The purpose of this project was to execute drug rehabilitation to former drug users by using an empowering photography method. The aim of the project was that in the end of the project the participants would get the feeling of success of their actions and understand the meaning of creative methods in drug rehabilitation.

The personal goals for the writer of the thesis were to improve guidance skills, learn about empow-ering photography, learn to execute a project type of thesis and see the influences of a functional means in drug rehabilitation.

This thesis was a project type and work oriented thesis. The project started in Sep-tember 2015 and the four prearranged meetings were held between February and March of 2016. The participants of this project (N=3) consisted of members of Rau-man seudun katulähetys ry and they were all former drug users.

In addition to other rehabilitation forms, creative methods such as empowering pho-tography are used in substance abuse treatment and drug rehabilitation. The empow-ering photography can be used in enhancing interaction for example in a peer group, family or between a health care professional and customer. It is also a tool for inde-pendent identity work where photographs can clarify the thoughts the customer is going through and make the customers’ resources stronger.

The meetings took place in the center of Rauma and the photographs that were taken represented the participants views of what drug free life meant to them. The photo-graphs were everyday like photographs. Two of the participants photographed the environment in the center of Rauma and one photographed the nature. The pictures were displayed at the day room of Toivontalo. Based on the informal feedback gath-ered after the meetings and the interviews made at the last meeting it can be said that the participants got the feeling of success in the project. The project brought content in the everyday life and the atmosphere in the group was supportive and good. Pho-tography was experienced as a pleasant form of doing and the participants said they are thinking about continuing it after the project. Taking photographs while talking made the participants relaxed and they felt more liberated and more open to discus-sion

For the future challenges I propose the use of other creative methods and especially photography as a part of drug rehabilitation.