Itsemääräämisoikeuden tukeminen palvelukodissa

Abstract

Kehittämistehtävän aiheena oli itsemääräämisoikeuden tukeminen palvelukodin arjessa. Lähtökohtana oli, vahvistaa ja kehittää toimintamalleja, jotka tukevat kehitysvammaisen itsemääräämisoikeuden toteutumista.

Kehittämistehtävä toteutettiin hyödyntäen kehittävän työntutkimuksen menetelmää ja ekspansiivisen oppimisen ajatusta. Kehittämistehtävän aikana toteutettiin kaksi kyselyä itsemääräämisoikeuden toteutumisesta arjen tasolla. Kyselyssä hyödynnettiin VIA projektin laatimaa kysymyspatteristoa arjen itsemääräämisoikeuden osalta. VIA projektin laatimat itsemääräämisoikeus kriteerit toimivat kehittävän työntutkimuksen hengessä järjestettyjen kahden muutoslaboratorion tavoitetilana ja ristiriitojen esiintuojana. Kehittämistehtävän alussa laaditun kyselyn toteuttaminen kehittämistehtävän päätteeksi mittasi kehittämistehtävän vaikuttavuutta.

Kehittämistehtävän tarkoituksena oli vahvistaa työntekijöiden ajattelua itsemääräämisoikeuden toteutumiseksi arjen tasolla ja laatia tarkastuslista itsemääräämisoikeuden tukemiseksi. Muutoslaboratorio työskentelyn aikana ekspansiivinen oppiminen saatiin käynnistettyä ja kehitettiin tarkastuslista työkaluista, jotka ovat käytössä itsemääräämisoikeuden tukemiseen.

Tärkeäksi huomioksi nousi ajatus siitä, että työntekijöillä on jo käytössään paljon itsemääräämisoikeutta tukevia työkaluja, mutta niitä ei aina osata arjessa hyödyntää. Lisäksi niiden käyttöä on mahdollista monipuolistaa ja käyttää innovatiivisemmin. Itsemääräämisoikeuden toteutumisen suurimmiksi esteiksi tässä kehittämistehtävässä nousivat henkilökunnan ajattelumallit, jotka osaltaan vielä pohjaavat aiemmin vallalla olleeseen kuntoutusparadigman mukaiseen ajatteluun. Kehitysvammaisen itsemääräämisoikeuden korostaminen lähtee kuitenkin täyden kansalaisuuden mallista ja tukiparadigman mukaisesta ajattelusta, jolloin arvot ja työntekemisen periaatteet ovat osin erilaiset, kuin kuntoutusmallin mukaisessa ajattelussa. Ajattelumallien lisäksi itsemääräämisoikeuden toteutumista estivät myös henkilökunnan pelot vallan siirtämisen vaikutuksista ja kommunikaation vaikeudet.

As a subject of the developing task it was the supporting of the self-determination in the service home. The start section was, to strengthen and to develop operations models which support the coming true of the mentally handicapped autonomy.

The developing task was carried out utilizing the method of the developmental work research and the thought of the expansive learning. During the developing task two survey was carried out with level of the casual from the coming true of the autonomy. In the inquiry the question battery drawn up by the VIA project was utilized for the autonomy of the casual. Autonomy the criteria drawn up by the VIA project serve as a vision of two that have been arranged in the spirit of the developmental work research change laboratories and as bring out of conflicts. Carrying out of the inquiry that has been drawn up at the beginning of the developing task as a terminal measured the effectiveness of the developing task.

The purpose of the developing task was to strengthen the workers' thinking and to prepare the checklist for the supporting a self-determination coming true. Change laboratory during the working the expansive learning was started and a checklist was developed from the tools which are in use for the supporting the self-determination.

The thought that the workers already use many supporting tools a self-determination but it is not known how always to utilize them got to be important attention. Furthermore, it is possible to diversify and to use their use more innovatively. In this developing task the thinking models of the staff which for its part still base on the earlier on the power thinking which is in accordance with the rehabilitation paradigm got to be the biggest obstacles of the coming true of the autonomy. However, the emphasizing of the mentally handicapped autonomy is based on the model of the full citizenship and on the thinking which is in accordance with the support paradigm in which case the values and the principles of the working are partly different from those of thinking is the rehabilitation model's according one. In addition to the thinking models, the coming true of the autonomy also was prevented by the fears of the effects of the transfer of the power and the difficulties in the communication.