Biokaasutettu mädätysjäännös lannoitteena: nurmen astiataimikoe raiheinällä
Hämäläinen, Juuso (2016)
Hämeen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605239228
http://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605239228
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia kasvualustaan lisätyn mädätysjäännöksen fytotoksisuus- ja lannoitusvaikutusta. Kasvualustakokeet suoritettiin Lepaalla syksyllä 2015. Opinnäytetyön tilaajana oli Punkalaitumen kunta.
Fytotoksisuuskokeen koekasvit olivat kurkku, ohra ja vihanneskrassi. Kokeessa kirjattiin ylös taimien itämis- ja taimettumisprosentti, juuriston kunto sekä tuore- ja kuivapaino. Kurkun osalta mitattiin vielä suurimman kasvulehden pituus ja leveys. Verrannealustoina käytettiin kaupallista viljelyturvetta sekä Kekkilän taimiseosta. Mädätysjäännöksen lannoitus- ja sadontuottovaikutusta tutkittiin nurmen astiataimikokeella. Koekasviksi valittiin raiheinä. Kokeessa kirjattiin ylös raiheinän sato tuore- ja kuivapainona. Verrannealustat edustivat kaupallisessa astiataimituotannossa käytettävää lannoitustasoa.
Nurmen astiakokeen mittaustulokset käsiteltiin tilasto-ohjelmalla ja käsittelyjen välillä oli erittäin merkitseviä tilastollisia eroja. Yleisesti mädätysjäännös nosti satotasoja. Korkeimman sadon kuivapainon suhteen antoi 7,5 % mädätysjäännöslisäys yhdessä peruslannoituksen kanssa. Mädätysjäännös korvasi peruslannoitetta 1,5 kg/m3. Mädätysjäännös kasvualustassa ei heikentänyt kurkun itävyyttä eikä taimettumista. Vihanneskrassin ja ohran tulokset olivat vaihtelevia eri kasvualustoilla.
Fytotoksisuuskokeen koekasvit olivat kurkku, ohra ja vihanneskrassi. Kokeessa kirjattiin ylös taimien itämis- ja taimettumisprosentti, juuriston kunto sekä tuore- ja kuivapaino. Kurkun osalta mitattiin vielä suurimman kasvulehden pituus ja leveys. Verrannealustoina käytettiin kaupallista viljelyturvetta sekä Kekkilän taimiseosta. Mädätysjäännöksen lannoitus- ja sadontuottovaikutusta tutkittiin nurmen astiataimikokeella. Koekasviksi valittiin raiheinä. Kokeessa kirjattiin ylös raiheinän sato tuore- ja kuivapainona. Verrannealustat edustivat kaupallisessa astiataimituotannossa käytettävää lannoitustasoa.
Nurmen astiakokeen mittaustulokset käsiteltiin tilasto-ohjelmalla ja käsittelyjen välillä oli erittäin merkitseviä tilastollisia eroja. Yleisesti mädätysjäännös nosti satotasoja. Korkeimman sadon kuivapainon suhteen antoi 7,5 % mädätysjäännöslisäys yhdessä peruslannoituksen kanssa. Mädätysjäännös korvasi peruslannoitetta 1,5 kg/m3. Mädätysjäännös kasvualustassa ei heikentänyt kurkun itävyyttä eikä taimettumista. Vihanneskrassin ja ohran tulokset olivat vaihtelevia eri kasvualustoilla.