Ensidig lårbensamputation : En systematisk litteraturstudie om protesgång

Abstract

Syftet med detta arbete är att sammanställa information om protesgång hos personer med ensidig lårbensamputation som olika yrkesgrupper och övriga intresserade kan använda som en informationskälla. Detta arbete har tre frågeställningar: 1) Hur skiljer sig protesgång hos personer med ensidig lårbensamputation från normal gång? och 2) Vilka problem kan ett förändrat gångmönster hos personer med ensidig lårbensaputation leda till i stöd-och rörelseorganen? och 3) Vilka skillnader förekommer under gången vid användning av olika protesknän? Arbetet gjordes som en systematisk litteraturstudie och uppbyggdes enligt Forsberg & Wengströms (2013) riktlinjer. Litteratursökningen gjordes i databaserna PubMed, PEDro, Google Scholar, Cochrane Library och OvidMedline. Manuella sökningar gjordes via artiklars referenslistor och tidskrifter. Sökningen resulterade i 15 inkluderade artiklar som fungerade som grund för arbtetet. I kvalitetsgranskningen av artiklarna användes SBU:s mall för kvalitetsgranskning av observationsstudier. Granskningen resulterade i åtta artiklar med medelhög risk för bias och sju artiklar med låg risk för bias. Resultaten påvisar att protesgång hos personer med ensidig lårbensamputation leder till många förändringar i gångmönstret. Protesgång är mer energikrävande än normal gång. Under gång utsätts de lårbensamputerade personernas friska ben för högre belastning vilket leder till att det friska benet har en förhöjd risk för brosk- och vävnadsskador. På grund av kompensationsrörelser i bålen under gången har personer med ensidig lårbensamputation även en förhöjd smärtrisk i nedre ryggen. Det förekommer också flera skillnader i deras gångkvalitet beroende på vilket protesknä som används. Lårbensamputerade personer som är i gott fysiskt skick och använder en avancerad protesmodell har lättare att behärska protesbenets rörelser och kan därmed gå en mer naturlig gång.

The aim of this study is to put together information of prosthetic gait that different professional groups and other interested persons can use as a source of information. This study has three questions: 1) How does the prosthetic gait of unilateral transfemoral amputees differ from normal gait? and 2) What problems may an altered gait pattern of the unilateral transfemoral amputees cause in the support systems and locomotion? and 3) What differences occur during gait in use of different prosthetic knees? This work was made as a systematic review with the guidelines of Forsberg & Wengström (2013). The literature search was made in PubMed, PEDro, Google Scholar, Cochrane Library och OvidMedline. Manual searches were made through reference lists of articles and magazines. The search resulted in 15 included articles that serves as the basis for the study. In the quality inspection of the articles the SBU model for quality inspection of observational studies was used. The inspection resulted in eight articles with moderate risk of bias and seven articles with low risk of bias. The results indicate that prosthetic gait of unilateral transfemoral amputees leads to many changes in the gait pattern. The energy consumption during prosthetic gait is higher compared to normal gait. During gait their sound limb loading is higher and therefore it has an increased risk of cartilage and tissue damage. Because of compensation movements in the trunk during gait, unilateral transfemoral amputees have an increased risk of low back pain. There are also several differences in the quality of gait depending on what prosthetic knee is used. Unilateral transfemoral amputees with a good physical condition and with an advanced prosthetic model have easier to control the movements of the prosthetic leg and can thereby walk a more natural gait.

Tämän tutkimuksen tarkoitus on koota tietoa toispuoleisesti reisiamputoitujen proteesikävelystä, jota eri ammattiryhmät ja muut aiheesta kiinnostuneet voivat käyttää tiedonlähteenä. Tällä tutkimuksella on kolme kysymystä: 1) Miten toispuoleisesti reisiamputoitujen proteesikävely eroaa normaalista kävelystä? ja 2) Mitä ongelmia toispuoleisesti reisiamputoitujen muuttunut kävely voi aiheuttaa tuki- ja liikuntaelimistössä? ja 3) Mitä eroja ilmenee kävelyssä eri proteesipolvia käyttäessä? Tämä tutkimus on systemaattinen kirjallisuuskatsaus, joka perustuu Forsberg & Wengströmin (2014) ohjeisiin. Kirjallisuutta haettiin tietokannoista PubMed, PEDro, Google Scholar, Cochrane Library ja OvidMedline. Kirjallisuutta haettiin käsin artikkeleiden viiteluetteloista ja aikakauslehdistä. Kirjallisuushausta valittiin 15 artikkelia, jotka toimivat tämän tutkimuksen tietopohjana. Laatukatsauksessa käytettiin SBU:n mallia, joka on tarkoitettu havaintotutkimuksien laatukatsaukseen. Katsaus johti kahdeksaan keskitasoiseen ja seitsemään korkeatasoiseen artikkeliin. Tulokset osoittavat, että proteesikävely muuttaa kävelyä monella tavalla. Proteesikävely kuluttaa enemmän energiaa kuin normaali kävely. Kävelyn aikana terveen jalan kuormitus on suurempi, jonka takia sillä on suurentunut riski rusto-ja kudosvaurioihin. Koska reisiamputoiduilla esiintyy kompensaatioliikkeitä keskivartalossa kävelyn aikana, heillä on suurentunut riski alaselkäkipuihin. Kävelyn laadussa on myös monia eroja eri proteesipolvia käyttäessä. Ne toispuoleisesti reisiamputoidut henkilöt, jotka ovat hyvässä fyysisessä kunnossa ja käyttävät kehittynyttä proteesimallia, pystyvät helpommin hallitsemaan proteesijalan liikkeitä, joka mahdollistaa luonnollisemman kävelyn.