Vaihto-omaisuuden tarkastamisen haasteet tilintarkastajan näkökulmasta
Lahti, Liisa (2016)
Lahti, Liisa
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605239249
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605239249
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää millaisia haasteita vaihto-omaisuuden tarkastamiseen liittyy tilintarkastajan näkökulmasta. Tässä tutkimuksessa haluttiin saada vastaukset seuraavaan kolmeen tutkimusongelmaan: 1) Millaisia ongelmia vaihto-omaisuuden tarkastamiseen liittyy? 2) Mitä ongelmia tilintarkastaja kohtaa kannanottotasolla vaihto-omaisuuden tarkasta-misen yhteydessä? 3) Kuinka tilintarkastajat kokevat inventaariossa mukana olemisen? Onko se aina mahdollista ja liittyykö siihen jotain problematiikkaa?
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys jakaantuu kahteen osaan. Ensimmäisessä tilintarkastusta yleisemmällä tasolla käsittelevässä luvussa on käsitelty tilintarkastukseen liittyviä käytänteitä, normistoa, sekä avattu tilintarkastuksen keskeistä sisältöä. Tässä osuudessa on muun muassa tarkasteltu tilintarkastusprosessia, tilintarkastusriskiä, perehdytty erilaisiin tilintarkastuskertomuksiin sekä ISA-standardien rooliin tilintarkastuksessa. Vaihto-omaisuutta käsittelevässä kokonaisuudessa on pyritty tarkastelemaan aihetta varastoinnin, inventoinnin, vaihto-omaisuuden arvostamisen sekä sisäisen valvonnan tason näkökulmasta.
Empiirinen osuus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa haastateltiin kahta tilintarkastajaa. Haastattelut tehtiin kevään 2016 aikana. Nämä haastattelut nauhoitettiin ja niistä saadut tulokset analysointiin. Tulosten analysoinnissa oli karkeasti kolme vaihetta: 1) tulosten litterointi, 2) aineiston luokittelu ja 3) aineiston tiivistäminen tuloksiksi.
Tutkimuksessa saatiin selville, että vaihto-omaisuuden tarkastamiseen liittyy merkittävässä määrin haasteita. Esimerkiksi epäkurantteihin tuotteisiin sekä tuotteisiin, joilla on lyhyt elinkaari, liittyy ongelmia siinä miten ne kirjataan alas vaihto-omaisuudesta. Haastetta lisää vielä se, että nämä mahdolliset alaskirjaukset tulisi perustella asiakkaalle, joka ei välttämättä ole samaa mieltä asiasta. Myös vaarallisten työyhdistelmien havainnointi on haastavaa. Kannanottotasolla haastateltavat kokivat monen kannanoton kohdalla haasteet ja ongelma-alueet eri tavalla. Esimerkiksi kannanotto katko aiheutti toisen haastateltavan mielestä haasteita esimerkiksi inventaarion ajankohtaan liittyen, kun taas toinen haastateltavista koki tämän kannanoton jokseenkin ongelmattomaksi. Aineiston perusteella inventaarioon osallistumisen tärkeydestä oltiin myös kahta mieltä. Toinen haastateltavista koki inventaarioon osallistumisen erittäin tärkeäksi, toinen taas ei.
Yllättävää oli se, miten erilaisia haastateltavien näkemykset olivat, varsinkin inventaarioon osallistumisen tärkeyden kohdalla. Tuloksissa esiintyvät erot selittyvät todennäköisesti sillä, että haastateltavien asiakasportfoliot olivat keskenään niin erilaisia. Toisella tilintarkastajalla asiakkaat olivat lähinnä pieniä yrityksiä, kun taas toisella tilintarkastajalla asiakasportfolio oli huomattavasti laajempi.
Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys jakaantuu kahteen osaan. Ensimmäisessä tilintarkastusta yleisemmällä tasolla käsittelevässä luvussa on käsitelty tilintarkastukseen liittyviä käytänteitä, normistoa, sekä avattu tilintarkastuksen keskeistä sisältöä. Tässä osuudessa on muun muassa tarkasteltu tilintarkastusprosessia, tilintarkastusriskiä, perehdytty erilaisiin tilintarkastuskertomuksiin sekä ISA-standardien rooliin tilintarkastuksessa. Vaihto-omaisuutta käsittelevässä kokonaisuudessa on pyritty tarkastelemaan aihetta varastoinnin, inventoinnin, vaihto-omaisuuden arvostamisen sekä sisäisen valvonnan tason näkökulmasta.
Empiirinen osuus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena, jossa haastateltiin kahta tilintarkastajaa. Haastattelut tehtiin kevään 2016 aikana. Nämä haastattelut nauhoitettiin ja niistä saadut tulokset analysointiin. Tulosten analysoinnissa oli karkeasti kolme vaihetta: 1) tulosten litterointi, 2) aineiston luokittelu ja 3) aineiston tiivistäminen tuloksiksi.
Tutkimuksessa saatiin selville, että vaihto-omaisuuden tarkastamiseen liittyy merkittävässä määrin haasteita. Esimerkiksi epäkurantteihin tuotteisiin sekä tuotteisiin, joilla on lyhyt elinkaari, liittyy ongelmia siinä miten ne kirjataan alas vaihto-omaisuudesta. Haastetta lisää vielä se, että nämä mahdolliset alaskirjaukset tulisi perustella asiakkaalle, joka ei välttämättä ole samaa mieltä asiasta. Myös vaarallisten työyhdistelmien havainnointi on haastavaa. Kannanottotasolla haastateltavat kokivat monen kannanoton kohdalla haasteet ja ongelma-alueet eri tavalla. Esimerkiksi kannanotto katko aiheutti toisen haastateltavan mielestä haasteita esimerkiksi inventaarion ajankohtaan liittyen, kun taas toinen haastateltavista koki tämän kannanoton jokseenkin ongelmattomaksi. Aineiston perusteella inventaarioon osallistumisen tärkeydestä oltiin myös kahta mieltä. Toinen haastateltavista koki inventaarioon osallistumisen erittäin tärkeäksi, toinen taas ei.
Yllättävää oli se, miten erilaisia haastateltavien näkemykset olivat, varsinkin inventaarioon osallistumisen tärkeyden kohdalla. Tuloksissa esiintyvät erot selittyvät todennäköisesti sillä, että haastateltavien asiakasportfoliot olivat keskenään niin erilaisia. Toisella tilintarkastajalla asiakkaat olivat lähinnä pieniä yrityksiä, kun taas toisella tilintarkastajalla asiakasportfolio oli huomattavasti laajempi.