Lumijoen kalastushistoria talteen ja aihioita matkailun alueelliseen kehittämiseen

Abstract

Opinnäytetyö käsittelee Lumijokea ja sen perinteistä kalastuskulttuuria matkailun opas- ja ohjelmapalvelujen näkökulmasta. Tutkimus on aineistolähtöinen laadullinen tutkimus, jossa tutkimuskohdetta lähestytään eri näkökulmista. Kuvaan paikallista kalastushistoriaa, josta etsin sisältöjä matkailun kehittämiseen. Tavoitteena on piirtää teemojen pohjalta alueen matkailullista karttaa. Aluetta yhdistäviä teemoja ovat perinteinen kalastuskulttuuri sekä maankohoamisen ilmiö. Matkailun vetovoimatekijöiden tarkastelusta nousivat paikan esteettisyys ja arvokkaat maisemat tekijöiksi, jotka vaikuttavat merkittävästi matkailuelämyksen syntyyn, ja toimintaympäristössä yhdistyvät niin luonto- kuin kulttuuripiirteet. Tämän pohjalta tarkastelin alueita Hailuodosta Oulujokivartta Oulujärvelle sekä alueita Limingan lakeudelta Perämeren rannikkoseutua Kalajoelle ja Rahjan saaristoon. Mukaan tulivat matkailutiet Pohjanlahden Rantatie ja Tervan tie, joiden reiteillä kuvasin valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Opas- ja ohjelmapalveluille soveltuviksi päiväretkikohteiksi nousevat Hailuoto sekä Rantatiellä Limingan lakeus ja merilakeus, Raahen saaristo sekä Kalajoen hiekkasärkät ja Rahjan saaristo, ja Tervan tiellä Oulujokilaakson kulttuurimaisemat, Rokua Geopark ja Rokuanvaaran maisemat. Maankohoamisen ilmiö on kaikkia alueita yhdistävä tekijä. Paikallisella tasolla Lumijoen Varjakka nousi merkittäväksi kohteeksi, missä kohtaavat kalastuskulttuuri, merellisyys, paikan esteettisyys ja maisema-arvot sekä matkailuun vaadittava infrastruktuuri. Luontokohteista erityisesti Sannanlahden ja Puhkiavan lintutornit edustavat paikkoja, joissa yhdistyvät maankohoamisen ilmiöt, merellisyys, vaikuttavat maisemat sekä kalastuksen historia. Muita merkittäviä paikkoja Lumijoen lähialueilla ovat metsäinen Rantaharju, Alakestilän Arboretum ja Hirvinevan tekojärvi. Luontokeskuksissa Hailuodossa, Limingassa ja Kalajoella yhdistyvät luonto, kalastusperinne sekä maankohoamisen ilmiöt. Aineistolähtöisellä tutkimuksella ja sisällönanalyysillä oli mahdollista tuottaa sisältöjä matkailun alueelliseen kehittämiseen. Työ palveli myös kulttuuriperinteen tallentamista. Tutkimuksessa syntyi kokonaiskuva paikallisesta kalastushistoriasta, jolla on ollut suuri merkitys Lumijoella.