Motionens inverkan på den gravida kvinnan och på återhämtningen efter förlossningen

Abstract

Syftet med studien var att reda ut ifall det finns evidens för påståendet att motion under graviditeten påskyndar återhämtningen efter förlossningen. Studien fokuserade sig även på motionens effekt på den friska gravida kvinnans hälsa. Detta är en litteraturstudie var 11 artiklar granskades. Artiklarna skulle besvara frågorna ” Finns det evidensbaserat stöd för att motion under graviditeten påskyndar återhämtningen efter förlossningen?” och ”Vilken betydelse har motion för den friska gravida kvinnans hälsa?” Artiklarna kvalitetsgranskades med hjälp av Crowe Critical Appraisal Tool, CCAT. De 11 artiklarna som valdes var alla av hög kvalitet. Katie Erikssons teori om hälsa användes som teoretiskt perspektiv. Det hittades endast tre artiklar som behandlade motionens effekt på återhämtningsprocessen. Dessa artiklar bevisar att motion påskyndar återhämtningen efter förlossningen. Eftersom det hittades endast tre artiklar är evidensen inte tillräckligt stark för att stöda påståendet. Motion visade sig ha flera positiva effekter på den gravida kvinnans hälsa: minskar på risken för smärta och urininkontinens, bidrar till en normal viktökning och har en positiv inverkan på den psykiska hälsan. Arbetet är skrivet inom ett samarbete med Hoitotyön tutkimussäätiö, Hotus.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, onko näyttöä väittämälle: ”raskauden aikainen liikunta nopeuttaa palautumista synnytyksen jälkeen”. Opinnäytetyö käsitteli myös liikunnan vaikutusta raskaana olevan naisen terveyteen. Opinnäytetyö rajattiin terveeseen raskaana olevaan naiseen. Opinnäytetyö oli kirjallisuuskatsaus, jossa 11 tutkimusartikkelia arvioitiin. Tutkimuskysymykset olivat: 1. Onko tieteellisesti todistettua, että raskauden aikainen liikunta nopeuttaa palautumista synnytyksen jälkeen? 2. Miten raskauden aikainen liikunta vaikuttaa raskaana olevan naisen terveyteen? Artikkelit arvioitiin Crowe Critical Appraisal Tool:in avulla. Kaikki valitut artikkelit olivat korkea laatuisia. Katie Erikssonin teoria terveydestä toimi teoreettisena viitekehyksenä. Opinnäytetyöhön löytyi ainoastaan kolme artikkelia, jotka käsittelivät liikunnan vaikutusta palautumiseen synnytyksen jälkeen. Nämä kolme artikkelia osoittavat liikunnan nopeuttavan palautumista synnytyksen jälkeen. Koska löytyi ainoastaan kolme artikkelia tämä tutkimus ei tue kyseistä väittämää. Tämä opinnäytetyö osoitti, että raskauden aikaisella liikunnalla on useita terveysvaikutuksia: vähentää kivun riskiä, virtsainkontinenssin riski pienenee, edesauttaa normaalia painonnousua ja vaikuttaa psyykkiseen terveyteen positiivisesti. Tämä opinnäytetyö on kirjoitettu yhteistyössä Hoitotyön tutkimussäätiön kanssa.

The aim of this study was to examine whether there is evidence that supports the claim that exercise during pregnancy hastens the recovery process after childbirth. The secondary aim was to examine the effect of physical activity on the pregnant woman´s health. The study is a literature review. The research questions are: 1. Is there evidence that supports the claim that exercise during pregnancy hastens the recovery process after childbirth? 2. What is the effect of physical activity on the pregnant woman´s health? The study focused on previously healthy women. 11 articles were chosen. The articles were appraised using the Crowe Critical Appraisal Tool, CCAT. All 11 articles were of high quality. Katie Eriksson´s theory about health was used as a theoretical reference. Only three articles were found that dealt with the effect of physical activity on the recovery process after childbirth. These articles show that physical activity during pregnancy hastens the recovery process after childbirth. Because only three articles were found the evidence is not strong enough to support the claim. This study showed that physical activity has several health benefits for pregnant women: it decreases the risk of pain and urinary incontinence, it contributes to normal weight gain during pregnancy and it has a positive effect on psychological well-being. This study is written in collaboration with Hoitotyön tutkimussäätiö, Hotus.