Migreeni ja liikunta : vaikuttaako migreeni liikuntaan vai liikunta migreeniin?
Nylund, Carola; Peltola, Miia; Saastamoinen, Annastiina (2016)
Nylund, Carola
Peltola, Miia
Saastamoinen, Annastiina
Turun ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605259682
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605259682
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä selvitettiin migreeniä sairastavien henkilöiden liikunnan ja liikkumisen edistäviä ja rajoittavia tekijöitä. Migreeni on kohtauksellinen, geenien säätelemä neurologinen sairaus, jonka yksi migreenikohtaus kestää 4 - 72 tuntia (Färkkilä ym. 2015). Kohtauksen pitkä kesto vaikuttaa oleellisesti elämänlaatuun, toimintakykyyn ja liikunnan harrastamiseen. Migreeniä sairastaa jopa 14,6 % naisista sekä 4,8 % miehistä ja yleisesti migreeniä hoidetaan lääkehoidolla (Färkkilä ym. 2015).
Tutkimustavoitteena oli koota migreeniä sairastavan liikuntaa edistäviä ja rajoittaviä tekijöitä ICF:n tasoilla, ottaen huomioon migreeniä sairastavien moninaiset oireet. Tämän ohjeistuksen tarkoituksena oli antaa lisätyökaluja migreeniä sairastavan fysioterapeuttiseen neuvontaan ja tutkia, miten fysioterapia kuuluu migreenin hoitoon. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin sähköistä kyselylomaketta, jonka linkki lähetettiin kaikille Suomen Migreeniyhdistyksen sähköpostilistalla olevalle 2059 jäsenelle ympäri Suomea. Kysely umpeutui 200 vastauksen jälkeen.
Suurin osa migreenikyselyyn vastanneista harrasti jonkinlaista liikuntaa. Liikuntaa harrastettiin keskimäärin viisi tuntia viikossa. Eniten migreenikohtauksia aiheuttivat rasittava, hengästyttävä ja sykettä nostattava liikunta. Myös ulkoisilla tekijöillä sisä- ja ulkoliikuntapaikassa oli merkitystä. Näistä eniten migreenikohtauksen yleisyyteen vaikuttivat valot ja kirkkaus, ukkonen ja painostava ilma, hajut ja tuoksut, äänet ja lämpötilojen vaihtelut. Migreeniä sairastavan kannattaa huomioida nämä asiat liikuntaharrastusta valitessaan. Suurin osa vastaajista koki, että liikunta ei auta migreenikohtauksen hoitona. Ne, joiden mielestä liikunta auttoi migreenikohtaukseen, kokivat erityisesti kevyen liikkumisen ja venyttelyn olevan avuksi. Yli puolet vastaajista oli käynyt fysioterapiassa, mutta suurin osa heistä ei kokenut fysioterapian auttavan migreenin hoidossa. Jatkossa olisi mielenkiintoista selvittää, millaisilla keinoilla fysioterapeutit migreeniä hoitavat ja onko hoitona käytetty tutkitusti migreeniä auttavia keinoja, kuten rentoutustekniikoiden opettamista, triggerpisteiden käsittelyä sekä liikuntaohjausta. Opinnäytetyön perusteella tehty ohjeistus voi toimia ohjenuorana migreeniä sairastavan fysioterapeuttisessa ohjauksessa.
Tutkimustavoitteena oli koota migreeniä sairastavan liikuntaa edistäviä ja rajoittaviä tekijöitä ICF:n tasoilla, ottaen huomioon migreeniä sairastavien moninaiset oireet. Tämän ohjeistuksen tarkoituksena oli antaa lisätyökaluja migreeniä sairastavan fysioterapeuttiseen neuvontaan ja tutkia, miten fysioterapia kuuluu migreenin hoitoon. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin sähköistä kyselylomaketta, jonka linkki lähetettiin kaikille Suomen Migreeniyhdistyksen sähköpostilistalla olevalle 2059 jäsenelle ympäri Suomea. Kysely umpeutui 200 vastauksen jälkeen.
Suurin osa migreenikyselyyn vastanneista harrasti jonkinlaista liikuntaa. Liikuntaa harrastettiin keskimäärin viisi tuntia viikossa. Eniten migreenikohtauksia aiheuttivat rasittava, hengästyttävä ja sykettä nostattava liikunta. Myös ulkoisilla tekijöillä sisä- ja ulkoliikuntapaikassa oli merkitystä. Näistä eniten migreenikohtauksen yleisyyteen vaikuttivat valot ja kirkkaus, ukkonen ja painostava ilma, hajut ja tuoksut, äänet ja lämpötilojen vaihtelut. Migreeniä sairastavan kannattaa huomioida nämä asiat liikuntaharrastusta valitessaan. Suurin osa vastaajista koki, että liikunta ei auta migreenikohtauksen hoitona. Ne, joiden mielestä liikunta auttoi migreenikohtaukseen, kokivat erityisesti kevyen liikkumisen ja venyttelyn olevan avuksi. Yli puolet vastaajista oli käynyt fysioterapiassa, mutta suurin osa heistä ei kokenut fysioterapian auttavan migreenin hoidossa. Jatkossa olisi mielenkiintoista selvittää, millaisilla keinoilla fysioterapeutit migreeniä hoitavat ja onko hoitona käytetty tutkitusti migreeniä auttavia keinoja, kuten rentoutustekniikoiden opettamista, triggerpisteiden käsittelyä sekä liikuntaohjausta. Opinnäytetyön perusteella tehty ohjeistus voi toimia ohjenuorana migreeniä sairastavan fysioterapeuttisessa ohjauksessa.