Kuulovammaisen lapsen identiteetin kehitykseen vaikuttavat psykososiaaliset tekijät : integroitu kirjallisuuskatsaus

Abstract

Opinnäytetyössä selvitettiin, miten kuulovammaisten lasten psykososiaalinen kehitys vaikuttaa heidän identiteettinsä kehitykseen. Samalla selvitettiin, miten aineistossa käsiteltiin vertaistoimintaa. Yhteistyökumppanina toimi Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry, jonka tavoitteena on muun muassa lapsen identiteetin vahvistuminen ja osallistaminen vertaistoiminnan avulla.

Työn teoriatasolla avattuja käsitteitä olivat identiteetti, kuulovamma, psykososiaalinen viitekehys ja vertaistuki. Työ toteutettiin integroituna kirjallisuuskatsauksena, jonka aineiston sisällönanalyysi suoritettiin teoriaohjautuvasti. Aineiston luokittelun apuna käytettiin psykososiaalista viitekehystä, jonka on toimintaterapian käyttöön muokannut 2010 Laurette Joan Olson.

Kirjallisuuskatsauksen tuloksena voitiin todeta, että kuulovammaisilla lapsilla oli vaikeuksia toverisuhteiden muodostamisessa ja he kokivat tulevansa syrjityiksi kouluympäristössä. He arvioivat itsetuntonsa keskitasoa alemmaksi, johtuen siitä, että kommunikaatiotaitojen vaikutus näkyy erityisesti suhteessa huoltajiin ja tovereihin. Yleisellä tasolla kuulovammaisen lapsen näkemys itsestään ei eronnut normaalikuuloisten tuloksesta. Lisäksi lapsen ja vanhemman välisellä kommunikaatiomuodolla ei ollut merkitystä, kunhan lapsi koki tulevansa ymmärretyksi. Vertaissuhteet koettiin tärkeiksi, erityisesti identiteetin muodostumisen kannalta. Yhteenvetona voitiin todeta kuulovammaisen lapsen tarvitsevan tukea yleisen kehityksen ja kommunikaation kehityksessä. Lapsen ja tämän huoltajan välistä suhdetta tuli vahvistaa. Nämä tulokset olivat samoja, joita tulee ottaa huomioon normaalikuuloisen lapsen kehityksessä.

Tämä opinnäytetyö on tehty toimintaterapian näkökulmasta, mutta se on sovellettavissa kaikille työntekijöille, jotka työskentelevät kuulovammaisten asiakkaiden kanssa. Opinnäytetyön teoriapohja on käytännöllinen työskenneltäessä kenen tahansa kanssa, koska identiteetin kehitys on osa jokaisen yksilön kehitystä ja elämää. Sovellettaessa teoriaa tulee huomioida oma ammatillinen näkökulma.

Tämä opinnäytetyö on tehty Metropolia Ammattikorkeakoulun ja Turun ammattikorkeakoulun opiskelijoiden yhteistyönä

The objective of this study was to find how the psychosocial development relates to the identity development of hearing impaired children. Additionally, the use of peer support in the materials was evaluated. This study was conducted together with the Finnish association for the parents’ of hearing impaired children (Kuulovammaisten Lasten Vanhempien Liitto ry). The association aims to positively reinforce the identities of hearing impaired children by involving them in peer activities.

The study theory employs the concepts of identity, hearing impairment, peer support, as well as psychosocial frame of reference. The study itself was conducted as an integrative literature review. The method used is theory-driven content analysis. The material was categorized according to the psychosocial frame of reference, adjusted for occupational therapy by Laurette Joan Olson in 2010.

The findings showcase that children with hearing impairment have difficulties forming friendships, and that they feel excluded from their school environment. Challenges in communication affect the relationships with caregivers and peers, and as a result children with hearing impairment evaluated their self-esteem below the average. However, on a more general level the self-perception of a hearing impaired child did not differ from their hearing peers. The method of communication did not matter as long as the child felt understood. The peer relationships were considered important, especially in forming of identity. As a conclusion it can be said that children with hearing impairment need support with overall and communication development. Also the relationship between the child and the caregiver should be enforced. These results can also be applied to children with regular hearing.

This study is conducted from the occupational therapy’s point of view, but it can also be useful for other professionals working with hearing impaired clients. In a more general perspective, the study theory is broadly applicable since the identity development is part of everyone’s personal development. However, when applying the theory, one’s specific professional perspective should be considered and appropriate adjustments made.

This thesis was made in cooperation between students from Helsinki Metropolia University of Applied Sciences and Turku University of Applied Sciences.