Sydämen vajaatoimintapotilaiden ohjauksen kehittäminen

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoitus on selvittää sydämen vajaatoimintapotilaiden saaman ohjauksen sekä ohjausmateriaalin sisältö ja ajantasaisuus sekä ohjausta antavien hoitajien ja lääkärin mielipiteet nykyisestä potilasohjauksesta. Saatujen tulosten perusteella luotiin kehitysideat, joilla potilasohjausta voitaisiin parantaa entisestään, sekä ohjausmateriaalia päivittää uusien ohjeiden, ohjausta antavien hoitajien, sekä potilaiden tarpeiden mukaiseksi. Oma tavoitteeni oli kasvattaa ammattitaitoa ja oppia mahdollisimman paljon lisää sydämen vajaatoiminnasta sekä mahdollisuuksien mukaan parantaa vajaatoimintapotilaiden ohjauksen laatua.

Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena haastattelututkimuksena. Haastattelut toteutettiin maaliskuussa 2016. Aineistokeruumenetelmänä käytettiin yksilöhaastatteluja, jotka toteutettiin itse tehtyjen haastattelurunkojen pohjalta. Kohdejoukkona olivat sydämen vajaatoimintapotilaita vuosia hoitaneet ja ohjanneet kolme hoitajaa sekä lääkäri, Rauman aluesairaalan sisätauti- kirurgiselta osastolta sekä poliklinikalta.

Haastatteluissa saaduista vastauksista kertyi useita kehitysideoita niin itse ohjaustilanteeseen kuin ohjausoppaaseenkin. Annettavan ohjauksen määrää haluttiin lisätä varsinkin osastolla ja että ohjaus olisi samanlaista jokaiselle potilaalle. Ohjauksessa pitäisi käydä tarkemmin läpi potilaiden omahoitoa helpottavia materiaaleja, kuten nestelista, sen täyttö ja päivittäisten nestemäärien laskeminen. Toimivaan lääkehoitoon ja potilaiden hyvään elämänlaatuun löydettiin yhdistäviä tekijöitä. Kehitysideoiden toteuttamisen haluttiin parantavan vajaatoimintapotilaiden ohjausta monin tavoin.

Ohjauksen kehittäminen jatkuu vielä opinnäytetyön valmistumisen jälkeen tehtävässä kehitystehtävässä. Saadut kehitysideat on tarkoitus esitellä Rauman aluesairaalan ylihoitajalle, sekä sisätauti- kirurgisen osaston henkilökunnalle toukokuussa 2016. Heidän antamansa palautteen pohjalta kehitysideat muokataan sopivaan muotoon ja uusi ohjausopas tehdään näistä kehitysideoista. Valmis opas annetaan käyttöön sisätauti- kirurgiselle osastolle sekä poliklinikalle.

The purpose of this dissertation is to examine both the instructions and written materials received by patients suffering from heart failure, in terms of their content, whether or not they are up-to-date and also the opinions of carers and doctors on the current patient guidelines. The results received have been used to generate ideas as to ways in which patient guidelines could be improved as well as how written materials can be brought up-to-date and in line with new guidelines, taking into account the needs of those giving the instructions as well as the patients themselves. My own aim was to increase my own expertise and learn as much as possible about heart failure and also as far as possible to improve the quality of the guidelines given to heart failure patients.

The study was carried out by way of qualitative research through interviews. The interviews took place in March of 2016. The methodology involved was one-to-one interviews which were carried out on the basis of a self-prepared set of interview questions. The target group were three carers and one doctor who have cared for heart failure patients over a period of several years and are based at Rauma District Hospital in the medical and surgical out-patients’ clinic.

Several ideas for development were generated from the answers given in interview, both in relation to the situations in which after-care guidance is being given as well as the written materials used. There was a desire to increase the amount of instruction given, particularly in the ward setting and also to ensure that the instructions were the same for all patients. More attention should be given to carefully going through with patients those materials designed to help with their self-care, such as lists of fluids, their fulfilment and how to calculate daily fluid intake rates. Common links were found between effective medical care and good quality of life for patients. In terms of further development there was a wish to improve the guidance given to heart failure patients in numerous ways.

The development of the guidelines will continue after the completion of this dissertation through the development assignment. The plan is to present the ideas received to the senior medical officer and the staff of the medical and surgical department of Rauma district Hospital in May of 2016. On the basis of their feedback the ideas will be put into an appropriate format and a new instruction guide written on the basis of these development ideas. The completed guide will be given for use to the medical and surgical department as well as to the out-patients department.