Kasvualustan vaikutus kasvien menestymiseen kansipihoilla Helsingissä ja Espoossa

Abstract

Kaupunkien viherrakentamisen lisääntyessä ja siihen käytettävissä olevan maa-alan vähetessä kansipihat ja viherkatot alkavat kasvattaa suosiota niin rakentajien kuin kaupunkien asukkaidenkin silmissä. Viherympäristöliiton kanssa yhteistyössä päätettiin tehdä tämän opinnäytetyön muodossa tutkimusta kansipihojen kasvualustojen vaikutuksesta kasvien hyvinvointiin.

Opinnäytetyössä valittiin mitattaviksi suureiksi kasvualustan pH, johtokyky, vedenläpäisykyky, eloperäisen aineksen määrä, kasvualustan tiiviys sekä raekokojakauma. Työn edetessä pois mittaustuloksista jäivät pois kasvualustan tiiviys ja raekokojakauma, joskin edellisestä on saatavilla seulonnan tulokset liitteissä. Näytteidenotto suoritettiin valituissa kansipihakohteissa vuonna 2013 ja samana vuonna näytteiden analysointi suoritettiin HAMK Lepaan kampuksen laboratoriossa, pois lukien vedenläpäisevyys joka suoritettiin sovelletulla menetelmällä. Näiden mitattavien suureiden vertailukohdaksi suoritettiin kansipihakohteissa kasvuston silmämääräistä arviointia vuosina 2013 ja 2014.

Selkeää yksittäistä vaikuttajaa tai vaikuttajien yhdistelmää kasvien hyvinvointiin kansipihoilla ei opinnäytetyön mittauksilla selvinnyt. Opinnäytetyö luo kuitenkin pohjaa jatkotutkimuksille samasta aihealueesta tai jopa samoista kansipihoista.

As the construction of green areas in the cities increases and the area available for plants decreases, deck yards and green roofs increase in popularity among the landscapers and common citizens alike. It was decided with the Finnish Association of Landscape Industries that a thesis on the effect of substrates on deck yard landscaping plants would be conducted.

The measurements in the thesis were pH, electric conductivity, water permeability, amount of organic material in the medium, compactness of the medium and grain-size distribution. As the thesis progressed, compactness of the substrate and grain-size distribution were left out of the measurements, although the results of the grain size analysis are available in the appendices. Gathering of the samples was conducted at the chosen deck yards in the year 2013 and in the same year the samples were analysed at HAMK Lepaa campus laboratory, excluding the water permeability which was conducted at by applied methods. These measurements were compared to visual estimates of the deck yard landscaping plants that were conducted in the years 2013 and 2014.

A single meaningful factor or a combination of them affecting the wellbeing of the landscaping plants on deck yards was not found from the measurements of the thesis. The thesis however creates base for further research of the same subject area or even the same deck yards.