Jokiravun (Astacus astacus) esiintyminen Varsinais-Suomessa : koeravustustiedot vuosilta 1990–2015 ja istutustiedot vuosilta 1969–2012
Laakso, Elmo (2016)
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605259712
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605259712
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli koota yhteen tiedot jokiravun (Astacus astacus) esiintymisestä Varsinais-Suomen alueella. Esiintymistiedot kerättiin myös täpläravusta (Pacifastacus leniusculus). Tietojen perusteella voidaan ennaltaehkäistä täpläravun ja sen kantaman haitallisen rapuruton leviämistä vesistöihin, joissa jokirapua tavataan. Työn tulosten avulla voidaan myös laatia hoitosuunnitelmia jokirapukantojen parantamiseksi. Opinnäytetyö on osa Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskuksen Valonian hanketta Jokirapu Varsinais-Suomessa. Hankkeen taustalla on kansallinen rapustrategia, joka pyrkii muun muassa jokiravun suojeluun.
Tiedot rapujen esiintymisestä kerättiin aineistosta, joka kattaa vuosina 1990–2015 raportoidut koeravustukset. Aineiston perusteella Varsinais-Suomessa raportoitiin 326 koeravustusta 21 päävesistöalueella. Jokirapua saatiin saaliiksi 98 koeravustuksessa 12 päävesistöalueelta ja täplärapua 67 koeravustuksessa 12 päävesistöalueelta. Yksikkösaaliin perusteella tiheydeltään tiheitä jokirapukantoja oli yksi, kohtalaisia 22, harvoja 57 ja erittäin harvoja 18. Tiheydeltään tiheitä täplärapukantoja oli kolme, kohtalaisia kuusi, harvoja 52 ja erittäin harvoja kuusi. Tiheimmät jokirapukannat löytyivät pitkälti puroista.
Työhön on koottu myös Varsinais-Suomessa tehdyt rapuistutukset vuosilta 1969–2012. Tiedot perustuvat pääosin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tilastoimiin istutuksiin. Aineiston perusteella Varsinais-Suomessa raportoitiin 301 istutusta, joista 225 oli jokirapuistutuksia ja 75 täplärapuistutuksia.
Jokiravun nykytilaa voisi parantaa tekemällä vesistökunnostuksia ja lisäämällä kansalaisten tietoutta täpläravun ja rapuruton haitoista. Kysely Varsinais-Suomen vesialueiden omistajille, osakaskunnille ja asukkaille rapuhavainnoista voisi tuoda lisätietoa rapujen esiintymisalueista. Koeravustuksia tulisi tehdä etenkin vesistöihin, joita ei ole koeravustettu jokirapuistutusten jälkeen tai jotka on koeravustettu viimeksi yli kymmenen vuotta sitten.
Tiedot rapujen esiintymisestä kerättiin aineistosta, joka kattaa vuosina 1990–2015 raportoidut koeravustukset. Aineiston perusteella Varsinais-Suomessa raportoitiin 326 koeravustusta 21 päävesistöalueella. Jokirapua saatiin saaliiksi 98 koeravustuksessa 12 päävesistöalueelta ja täplärapua 67 koeravustuksessa 12 päävesistöalueelta. Yksikkösaaliin perusteella tiheydeltään tiheitä jokirapukantoja oli yksi, kohtalaisia 22, harvoja 57 ja erittäin harvoja 18. Tiheydeltään tiheitä täplärapukantoja oli kolme, kohtalaisia kuusi, harvoja 52 ja erittäin harvoja kuusi. Tiheimmät jokirapukannat löytyivät pitkälti puroista.
Työhön on koottu myös Varsinais-Suomessa tehdyt rapuistutukset vuosilta 1969–2012. Tiedot perustuvat pääosin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tilastoimiin istutuksiin. Aineiston perusteella Varsinais-Suomessa raportoitiin 301 istutusta, joista 225 oli jokirapuistutuksia ja 75 täplärapuistutuksia.
Jokiravun nykytilaa voisi parantaa tekemällä vesistökunnostuksia ja lisäämällä kansalaisten tietoutta täpläravun ja rapuruton haitoista. Kysely Varsinais-Suomen vesialueiden omistajille, osakaskunnille ja asukkaille rapuhavainnoista voisi tuoda lisätietoa rapujen esiintymisalueista. Koeravustuksia tulisi tehdä etenkin vesistöihin, joita ei ole koeravustettu jokirapuistutusten jälkeen tai jotka on koeravustettu viimeksi yli kymmenen vuotta sitten.