Jokiravun (Astacus astacus) esiintyminen Varsinais-Suomessa : koeravustustiedot vuosilta 1990–2015 ja istutustiedot vuosilta 1969–2012

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli koota yhteen tiedot jokiravun (Astacus astacus) esiintymisestä Varsinais-Suomen alueella. Esiintymistiedot kerättiin myös täpläravusta (Pacifastacus leniusculus). Tietojen perusteella voidaan ennaltaehkäistä täpläravun ja sen kantaman haitallisen rapuruton leviämistä vesistöihin, joissa jokirapua tavataan. Työn tulosten avulla voidaan myös laatia hoitosuunnitelmia jokirapukantojen parantamiseksi. Opinnäytetyö on osa Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskuksen Valonian hanketta Jokirapu Varsinais-Suomessa. Hankkeen taustalla on kansallinen rapustrategia, joka pyrkii muun muassa jokiravun suojeluun.

Tiedot rapujen esiintymisestä kerättiin aineistosta, joka kattaa vuosina 1990–2015 raportoidut koeravustukset. Aineiston perusteella Varsinais-Suomessa raportoitiin 326 koeravustusta 21 päävesistöalueella. Jokirapua saatiin saaliiksi 98 koeravustuksessa 12 päävesistöalueelta ja täplärapua 67 koeravustuksessa 12 päävesistöalueelta. Yksikkösaaliin perusteella tiheydeltään tiheitä jokirapukantoja oli yksi, kohtalaisia 22, harvoja 57 ja erittäin harvoja 18. Tiheydeltään tiheitä täplärapukantoja oli kolme, kohtalaisia kuusi, harvoja 52 ja erittäin harvoja kuusi. Tiheimmät jokirapukannat löytyivät pitkälti puroista.

Työhön on koottu myös Varsinais-Suomessa tehdyt rapuistutukset vuosilta 1969–2012. Tiedot perustuvat pääosin Varsinais-Suomen ELY-keskuksen tilastoimiin istutuksiin. Aineiston perusteella Varsinais-Suomessa raportoitiin 301 istutusta, joista 225 oli jokirapuistutuksia ja 75 täplärapuistutuksia.

Jokiravun nykytilaa voisi parantaa tekemällä vesistökunnostuksia ja lisäämällä kansalaisten tietoutta täpläravun ja rapuruton haitoista. Kysely Varsinais-Suomen vesialueiden omistajille, osakaskunnille ja asukkaille rapuhavainnoista voisi tuoda lisätietoa rapujen esiintymisalueista. Koeravustuksia tulisi tehdä etenkin vesistöihin, joita ei ole koeravustettu jokirapuistutusten jälkeen tai jotka on koeravustettu viimeksi yli kymmenen vuotta sitten.

The purpose of this thesis was to piece together the knowledge of noble crayfish (Astacus astacus) populations in Southwest Finland. The knowledge of signal crayfish (Pacifastacus leniusculus) populations in the area was also gathered since signal crayfish is the carrier of the harmful crayfish plague. Based on this assembled information the spreading of crayfish plague into noble crayfish populated waters can be prevented. The results of this thesis will also help protect and strenghten the remaining noble crayfish populations. The thesis is part of the project Crayfish in Southwest Finland led by Valonia – Service Centre for Sustainable Development and Energy of Southwest Finland. The project is based on the national crayfish strategy which aims at protecting noble crayfish.

The information of the crayfish populations was gathered from material containing the test trappings for crayfish reported during the years 1990–2015. Based on this information, 326 test trappings were reported in the area of 21 main drainage basins. Noble crayfish was caught in 98 test trappings from 12 main drainage basins and signal crayfish in 67 test trappings from 12 main drainage basins. Based on the average catch per trap night there were one dense, 22 moderate, 57 sparse and 18 extremely sparse noble crayfish populations. From the signal crayfish populations three were dense, six were moderate, 52 were sparse and six were extremely sparse. The density of crayfish populations was the highest mainly in small streams.

The thesis also contains the information of crayfish stockings conducted in Southwest Finland during the years 1969–2012. The information is based mainly on the stockings reported by the ELY centre of Southwest Finland. Based on this information, 301 crayfish stockings were reported, 225 of which were noble crayfish stockings and 75 of which were signal crayfish stockings.

The present state of noble crayfish could be improved by restoring water systems and educating citizens on the danger of signal crayfish and crayfish plague. An inquiry for the shareholders of water areas and residents of Southwest Finland could bring more information about the distribution of crayfish. More test trappings for crayfish should be conducted especially in the water bodies that have not been test trapped after noble crayfish stockings or in the last ten years.