Arvonlisäverovelvollisuuden määräytyminen projektitoimituksessa Ruotsiin
Talke, Katri (2016)
Talke, Katri
Satakunnan ammattikorkeakoulu
2016
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605249499
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605249499
Tiivistelmä
Opinnäytetyössä tutkittiin arvonlisäverovelvollisuuden määräytymiseen vaikuttavia seikkoja projektitoimituksessa Ruotsiin. Työ toteutettiin case-tutkimuksena, ja tutkimuksen aihe saatiin toimeksiantona yritykseltä, jossa oli suunnitteilla voimalaitosprojekti Ruotsiin. Opinnäytetyössä perehdyttiin arvonlisäverovelvollisuuden määräytymiseen vain case-projektin näkökulmasta.
Tutkimuskohteena oli rajanveto tavara- ja palvelukaupan välillä, kansainvälisen tavarakaupan myyntimaasäännökset sekä kiinteän toimipaikan muodostumiseen vaikuttavat tekijät Suomessa ja Ruotsissa. Tutkimuksessa selvitettiin myös arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröitymiseen velvoittavat liiketoimet ja olosuhteet Ruotsissa. Case-projektin kannalta merkittävää oli selvittää käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden soveltumista myytäessä tavaraa paikoilleen asennettuna. Tutkimuksessa käsiteltiin myös yhteisöhankintaan liittyviä arvonlisäverosäännöksiä sekä maahantuontiin EU:n ulkopuolelta liittyviä säännöksiä ja menettelyitä Suomessa ja Ruotsissa.
Tavarakaupan osalta selvitettiin erityissäännöksiä, jotka koskevat tavaran myyntiä asennettuna. Case-projektissa oli kyse vesivoimalaitostekniikan myymisestä paikoilleen asennettuna Ruotsiin. Tutkimuksessa selvitettiin myös rajanveto rakennuksen osaksi laskettavien koneiden ja laitteiden ja rakennuksessa harjoitettavaan erityiseen toimintaan kuuluvien koneiden ja laitteiden välillä. Sekä Suomen että Ruotsin arvonlisäverolainsäädäntö tulkitsee, että rakennuksen käyttöä rakennuksena palvelevat koneet ja laitteet katsotaan rakennuksen osaksi, kun taas rakennuksessa harjoitettavaa erityistä toimintaa palvelevat laitteet eivät ole kiinteistöön kuuluvia. Tällä rajanvedolla on merkitystä ratkaistaessa kohdistuuko myyty palvelu kiinteistöön vain irtaimeen tavaraan.
Myyntimaasäännösten perusteella tutkimuksessa päädyttiin tulkintaan, että kaikissa case-projektiin liittyvissä liiketoimissa myyntimaa oli Ruotsi. Näin ollen Ruotsin arvonlisäverolaki, mervärdesskattelag, oli se laki, josta piti hakea ratkaisut projektin arvonlisäverokohteluun. Tutkimuksessa myös todettiin, että lopullista, varmaa vastausta case-projektin arvonlisäverokohtelusta ei voi saada muutoin kuin ohjauspyynnöllä Ruotsin veroviranomaisilta.
Tutkimuskohteena oli rajanveto tavara- ja palvelukaupan välillä, kansainvälisen tavarakaupan myyntimaasäännökset sekä kiinteän toimipaikan muodostumiseen vaikuttavat tekijät Suomessa ja Ruotsissa. Tutkimuksessa selvitettiin myös arvonlisäverovelvolliseksi rekisteröitymiseen velvoittavat liiketoimet ja olosuhteet Ruotsissa. Case-projektin kannalta merkittävää oli selvittää käännetyn arvonlisäverovelvollisuuden soveltumista myytäessä tavaraa paikoilleen asennettuna. Tutkimuksessa käsiteltiin myös yhteisöhankintaan liittyviä arvonlisäverosäännöksiä sekä maahantuontiin EU:n ulkopuolelta liittyviä säännöksiä ja menettelyitä Suomessa ja Ruotsissa.
Tavarakaupan osalta selvitettiin erityissäännöksiä, jotka koskevat tavaran myyntiä asennettuna. Case-projektissa oli kyse vesivoimalaitostekniikan myymisestä paikoilleen asennettuna Ruotsiin. Tutkimuksessa selvitettiin myös rajanveto rakennuksen osaksi laskettavien koneiden ja laitteiden ja rakennuksessa harjoitettavaan erityiseen toimintaan kuuluvien koneiden ja laitteiden välillä. Sekä Suomen että Ruotsin arvonlisäverolainsäädäntö tulkitsee, että rakennuksen käyttöä rakennuksena palvelevat koneet ja laitteet katsotaan rakennuksen osaksi, kun taas rakennuksessa harjoitettavaa erityistä toimintaa palvelevat laitteet eivät ole kiinteistöön kuuluvia. Tällä rajanvedolla on merkitystä ratkaistaessa kohdistuuko myyty palvelu kiinteistöön vain irtaimeen tavaraan.
Myyntimaasäännösten perusteella tutkimuksessa päädyttiin tulkintaan, että kaikissa case-projektiin liittyvissä liiketoimissa myyntimaa oli Ruotsi. Näin ollen Ruotsin arvonlisäverolaki, mervärdesskattelag, oli se laki, josta piti hakea ratkaisut projektin arvonlisäverokohteluun. Tutkimuksessa myös todettiin, että lopullista, varmaa vastausta case-projektin arvonlisäverokohtelusta ei voi saada muutoin kuin ohjauspyynnöllä Ruotsin veroviranomaisilta.