Miks opet ei tee asialle mitää? : yhdessä kohti viihtyisämpää ja osallisempaa kouluarkea
Seppälä, Piia (2016)
Seppälä, Piia
Tampereen ammattikorkeakoulu
2016
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605259771
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605259771
Tiivistelmä
Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää sosiokulttuurisen innostamisen menetelmin pirkanmaalaisen yläkoulun yhden 8. luokan ilmapiiriä osallistavin menetelmin. Tarve lähti kyseisen pirkanmaalaisen yläkoulun oppilashuoltoryhmän jäseniltä, jotka olivat huolissaan luokan yhteishengen puutteellisuudesta. Tutkimus toteutettiin kevään ja syksyn 2015 aikana. Tutkimuksen tarkoituksena oli tarjota oppilaille mahdollisuuksia vaikuttaa oman luokkansa yhteishenkeen. Tutkimuskysymykset olivat: Millaisia kokemuksia 7.-8. luokan oppilailla on luokan ilmapiiristä ja osallisuudesta? Miten sosiokulttuurisen innostamisen menetelmät ovat vaikuttaneet oppilaiden osallisuuteen ja luokan ilmapiiriin? Miten ilmapiiriä ja osallisuutta voidaan kehittää? Tutkimus on kvalitatiivinen tapaustutkimus, jossa on toimintatutkimuksellisia piirteitä. Tutkimustulokset analysoitiin aineistolähtöisen analyysin kautta.
Alkukartoituksen mukaan luokan oppilaat eivät olleet tyytyväisiä luokan yhteishenkeen, yhdessä toimimiseen, tyttöjen ja poikien kahtiajakoon, tuntien rauhattomuuteen ja kiusaamiseen. Tutkimustulosten mukaan yhteishengen kohottamisprojektin jälkeen oppilaat kertoivat kiusaamisen vähentyneen tai loppuneen luokassa. Tuntityöskentely on oppilaiden kokemuksen mukaan projektin jälkeen rauhallisempaa ja viihtyvyys luokassa parempaa. Tutkimustulosten mukaan tyttöjen ja poikien yhteistyö parantui hieman ja oppilaiden käytöksessä oli havaittavissa kehitystä. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ryhmään kuuluvuuden tunne lisääntyi luokassa. Koulun aikuisten arvion mukaan noin puolet luokan oppilaista sitoutui tavoitteisiin ja aktivoitui toimimaan luokan hyväksi. Oppilaat olivat projektin lopussa aktiivisempia ja toimeen tarttuvampia. Yhteishengen kohottamisprojektin myötä luokanvalvoja ja oppilaat tuntevat toisensa paremmin ja koulun aikuiset saivat projektista uutta näkökulmaa ja työkaluja käyttöönsä. Muutaman oppilaan aikuisia haastava käytös sekä häiriökäyttäytyminen aiheuttivat haasteita ilmapiirin parantumisessa. Projektin lopussa sekä oppilaat että koulun aikuiset arvioivat, että yhteishenki ja ilmapiiri olivat parantuneet hieman.
Tutkimuksesta nousi kehittämisehdotuksena maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osallisuuden kehittäminen koulun yhteisessä marrasmarkkinat tapahtumassa ja oppilaskyselyitä tehtäessä. Ryhmäytystuntien lisääminen koskemaan myös 8. ja 9. luokkien oppilaita voisi parantaa oppilaiden viihtyvyyttä kouluarjessa.
Jatkotutkimusehdotuksena voisi kehittää toiminnallisempia ja osallisempia luokanvalvojatunteja, joilla voitaisiin kehittää luokkien ilmapiiriä. Tunne-, vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaitoihin keskittyvän oppiaineen kehittäminen olisi mielenkiintoinen jatkotutkimusaihe.
Alkukartoituksen mukaan luokan oppilaat eivät olleet tyytyväisiä luokan yhteishenkeen, yhdessä toimimiseen, tyttöjen ja poikien kahtiajakoon, tuntien rauhattomuuteen ja kiusaamiseen. Tutkimustulosten mukaan yhteishengen kohottamisprojektin jälkeen oppilaat kertoivat kiusaamisen vähentyneen tai loppuneen luokassa. Tuntityöskentely on oppilaiden kokemuksen mukaan projektin jälkeen rauhallisempaa ja viihtyvyys luokassa parempaa. Tutkimustulosten mukaan tyttöjen ja poikien yhteistyö parantui hieman ja oppilaiden käytöksessä oli havaittavissa kehitystä. Maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ryhmään kuuluvuuden tunne lisääntyi luokassa. Koulun aikuisten arvion mukaan noin puolet luokan oppilaista sitoutui tavoitteisiin ja aktivoitui toimimaan luokan hyväksi. Oppilaat olivat projektin lopussa aktiivisempia ja toimeen tarttuvampia. Yhteishengen kohottamisprojektin myötä luokanvalvoja ja oppilaat tuntevat toisensa paremmin ja koulun aikuiset saivat projektista uutta näkökulmaa ja työkaluja käyttöönsä. Muutaman oppilaan aikuisia haastava käytös sekä häiriökäyttäytyminen aiheuttivat haasteita ilmapiirin parantumisessa. Projektin lopussa sekä oppilaat että koulun aikuiset arvioivat, että yhteishenki ja ilmapiiri olivat parantuneet hieman.
Tutkimuksesta nousi kehittämisehdotuksena maahanmuuttajataustaisten oppilaiden osallisuuden kehittäminen koulun yhteisessä marrasmarkkinat tapahtumassa ja oppilaskyselyitä tehtäessä. Ryhmäytystuntien lisääminen koskemaan myös 8. ja 9. luokkien oppilaita voisi parantaa oppilaiden viihtyvyyttä kouluarjessa.
Jatkotutkimusehdotuksena voisi kehittää toiminnallisempia ja osallisempia luokanvalvojatunteja, joilla voitaisiin kehittää luokkien ilmapiiriä. Tunne-, vuorovaikutus- ja ongelmanratkaisutaitoihin keskittyvän oppiaineen kehittäminen olisi mielenkiintoinen jatkotutkimusaihe.