"Kyllä mä sisällön osaan itsekin suunnitella" : Sävelsirkku ohjaustoiminnan artenomin työn tukena ikääntyvien palvelutalossa

Abstract

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia Sävelsirkku-menetelmän mahdollisuuksia ohjaustoiminnan artenomin työn tukena ikääntyneiden palvelutalossa. Työn toimintaympäristönä oli Saga Munkkiniemen palvelutalo Helsingissä.

Opinnäytetyö oli fenomenologinen ja laadullinen tapaustutkimus, jossa tutkija pohti oman ammatti-identiteettinsä rajoja asiakaslähtöisen ja yksilöllisen viriketoiminnan toteutuksessa logoterapeuttiseen viitekehykseen nojaten. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin haastattelukysymyksiä keskustelun pohjana sekä eräänlaista osallistuvan havainnoinnin muotoa. Osallistuvaa havainnointia käytettiin yksilöohjauksissa vuorovaikutustilanteessa osallistujien kanssa.

Opinnäytetyön toiminnallinen osuus, yksilölliset Sävelsirkku-ohjaustuokiot asukkaiden kotona, toteutettiin huhtikuussa 2016 osana Saga Munkkiniemen palvelutalon vapaa-ajantoimintaa nimellä Siirin virkistysvierailut.

Tutkimuksen tuloksista voidaan päätellä, että Sävelsirkku tukee hyvin ohjaustoiminnan artenomin menetelmäosaamisen ja ammattitaidon soveltamista ikääntyvien palvelutalon vapaa-ajantoiminnan suunnittelussa. Tutkimuksessa pystyttiin reflektoimaan ohjaajan oman ammatillisuuden rajoja ja asukkaiden palaute tuki tutkijan omia havaintoja siitä, että Sävelsirkun ääniohjelmia hyödyntämällä on mahdollista suunnitella ja toteuttaa yksilöllistä viriketoimintaa asukkaille, joilla on alentunut toimintakyky.

The aim of this Bachelor’s thesis was to study the potentials of the Sävelsirkku method in supporting the work of a Bachelor of Culture and Arts in an assisted living unit for elderly. The thesis was implemented in Saga Munkkiniemi, an assisted living unit for elderly in Helsinki.

This thesis was a phenomenological and qualitative case study, which pondered the margins of professional identity when implementing client-oriented and personalised recreational activity, leaning on logotherapeutic frame of reference. The data collecting methods were conversations based on interview questions and one form of participant observation. The participant observation was carried out during individual activity sessions when interacting with the participants.

The practice-based part of the thesis was implemented in April 2016 with a name “Siiri’s recreational visits” as a part of the recreational activity schedule in the Saga Munkkiniemi assisted living unit for elderly.

The results of the study show that the Sävelsirkku method supports the application of methodological and professional competence of a Bachelor of Culture and arts, when planning the recreational activities in an assisted living unit for elderly. In this study it was possible to reflect the facilitator’s own professional margins, and the feedback from the residents reinforced the author’s perceptions that the audio programs of Sävelsirkku enable planning and implementing personalised recreational activity sessions for residents with impaired functional capability.