Sahatavaran kontituskustannukset
Pelkonen, Joni (2016)
Pelkonen, Joni
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605249569
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-201605249569
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli löytää kustannustehokkain tapa sahatavaran kontitukseen kuljetusketjussa Metsä Woodin sahalta lähtösatamaan. Kontituspaikan vaihdon katsottiin voivan tuottaa kustannussäästöjä ja tehostaa kuljetusketjun toimintaa.
Tutkimuksessa kartoitettiin ja kuvattiin kuljetusketjun nykyinen toimintatapa. Lisäksi nykyisen kuljetusketjun kustannukset eriteltiin. Vaihtoehtoisena toimintatapana esitettiin kontittaa sahatavara jo tehtaalla. Tehtaalla suoritettavan kontituksen vaikutukset kuljetusketjuun kuvattiin ja sen toteutettavuutta arvioitiin. Tehdaskontituksen kustannukset laskettiin nykyisiin kuljetusvolyymeihin perustuen.
Tutkimustuloksista saatiin selville molempien toimintatapojen kustannusrakenteet. Tehdaskontituksessa kustannusrakenne muuttui siten, että lastaus- ja esikuljetuskustannusten osuudet kokonaiskustannuksista kasvoivat. Satamakustannusten osuus sen sijaan pieneni merkittävästi. Kokonaisuudessaan kuljetusketjun kustannukset pienenivät tehdaskontituksessa. Tehdaskontituksen arvioitiin lyhentävän lastausyksikön lastausaikaa tehtaalla. Intermodaalikuljetuksen hyödyntäminen kuljetusketjun alusta saakka todettiin vähentävän kuorman käsittelykertoja, mikä vähentää käsittelyvaurioita. Lastaustavan muutoksen tehtaalla arvioitiin parantavan työturvallisuutta liittyen kuorman sidontaan. Tehdaskontituksen suurimmaksi riskiksi arvioitiin merikonttien saatavuus. Lisäksi tehdaskontituksen todettiin vaativan enemmän lastaushenkilöstöä ja käsittelykalustoa.
Kontitustavan valintaa varten ehdotettiin tehdaskontituksen testaamista käytännössä tai simulaatiolla. Näin kontituksen toteuttamisesta ja siihen liittyvistä riskeistä saataisiin parempi käsitys. Lisäksi tehdaskontituksella arvioitiin olevan mahdollista nostaa konttien täyttöastetta ja siten edelleen parantaa kuljetusketjun kustannustehokkuutta.
Tutkimuksessa kartoitettiin ja kuvattiin kuljetusketjun nykyinen toimintatapa. Lisäksi nykyisen kuljetusketjun kustannukset eriteltiin. Vaihtoehtoisena toimintatapana esitettiin kontittaa sahatavara jo tehtaalla. Tehtaalla suoritettavan kontituksen vaikutukset kuljetusketjuun kuvattiin ja sen toteutettavuutta arvioitiin. Tehdaskontituksen kustannukset laskettiin nykyisiin kuljetusvolyymeihin perustuen.
Tutkimustuloksista saatiin selville molempien toimintatapojen kustannusrakenteet. Tehdaskontituksessa kustannusrakenne muuttui siten, että lastaus- ja esikuljetuskustannusten osuudet kokonaiskustannuksista kasvoivat. Satamakustannusten osuus sen sijaan pieneni merkittävästi. Kokonaisuudessaan kuljetusketjun kustannukset pienenivät tehdaskontituksessa. Tehdaskontituksen arvioitiin lyhentävän lastausyksikön lastausaikaa tehtaalla. Intermodaalikuljetuksen hyödyntäminen kuljetusketjun alusta saakka todettiin vähentävän kuorman käsittelykertoja, mikä vähentää käsittelyvaurioita. Lastaustavan muutoksen tehtaalla arvioitiin parantavan työturvallisuutta liittyen kuorman sidontaan. Tehdaskontituksen suurimmaksi riskiksi arvioitiin merikonttien saatavuus. Lisäksi tehdaskontituksen todettiin vaativan enemmän lastaushenkilöstöä ja käsittelykalustoa.
Kontitustavan valintaa varten ehdotettiin tehdaskontituksen testaamista käytännössä tai simulaatiolla. Näin kontituksen toteuttamisesta ja siihen liittyvistä riskeistä saataisiin parempi käsitys. Lisäksi tehdaskontituksella arvioitiin olevan mahdollista nostaa konttien täyttöastetta ja siten edelleen parantaa kuljetusketjun kustannustehokkuutta.