Miltä vanhustyö tuntuu?

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, millaisia tunteita hoitohenkilökunta kokee vanhustyössä, millaisissa tilanteissa tunteita nousee esille eniten ja millaiset tunteet ovat raskaimpia ja mitkä tunteet taas helpoimpia tai voimaa antavampia. Halusin myös selvittää, miten hoitohenkilökunta itse kokee tunteiden vaikutuksen omaan työhyvinvointiinsa ja millaisilla keinoilla he käsittelevät työssä nousevia tunteita, erityisesti negatiivisia ja raskaita tunteita. Tavoitteena on tuoda esille vanhustyön huonoimpia ja parhaimpia puolia hoitohenkilökunnan näkökulmasta. Tavoite on myös lisätä esimiesten, johtajien ja muiden päättäjien tietoisuutta ja ymmärrystä vanhustyön tunnepitoisuudesta sekä sen vaikutuksista työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen.

Tutkimus tehtiin käyttäen laadullista tutkimusmenetelmää. Tutkimukseen osallistui JIK-peruspalveluliikelaitoksen tehostetun palveluasumisen yksikkö Kotoplassi, jossa on hoitohenkilökuntaa noin 35. Tutkimus toteutettiin avoimella kyselylomakkeella, joka oli saatavana paperilla sekä sähköisesti. Vastauksia kertyi yhteensä 10 kappaletta. Vastaukset analysoitiin käyttämällä aineistolähtöistä sisällönanalyysiä.

Tutkimustulosten keskeisimpiä johtopäätöksiä on se, että negatiivisia tunteita nousee esiin enemmän kuin positiivisia, mutta positiiviset tunteet ovat yhteneväi-sempiä hoitohenkilökunnan keskuudessa. Eniten negatiivisia tunteita aiheutti kiire ja siitä johtuva riittämättömyyden tunne. Myös erilaiset hallinnolliset ongelmat, kuten sijaiskielto, aiheuttivat negatiivisia tunteita. Asukkaiden käytös tai hoitotilanteet aiheuttivat verrattain vähän negatiivisia tunteita. Positiivisia tunteita herätti eniten asukkaalta saatu palaute ja kiitos. Myös kiitos omaisilta, työkavereilta ja esimieheltä nostattivat positiivisia tunteita. Onnistuminen ja työyhteisön henki nostattivat positiivisia tunteita. Tunteiden käsittelyssä sekä työpaikalla että työpaikan ulkopuolella puhuminen auttoi purkamaan tunteita. Muita tunteiden purkukeinoja olivat liikunta ja kaikenlainen harrastaminen. Tutkimuksessa selvisi myös, että suurin osa vastaajista piti omaa työhyvinvointiaan hyvänä, vaikka työ onkin psyykkisesti kuormittavaa.

The purpose of this thesis is to find out what kind of emotions nursing staff in elderlycare experience at work, what kind of situations bring out the strongest emotions, which emotions are hardest, easiest and most empowering. I also wanted to find out how the nursing staff themselves experiences the effect of emotions on their own work well-being and what kind of methods they use to deal with emotions which rise from the work, especially negative and heavy emotions. The objective is to bring out the worst and the best aspects of work in elderly care from nursing staff’s point of view. Another objective is to increase the superiors, leaders and other decisionmakers’ consciousness and understanding of the emotional content of elderly care and of its effects on work well-being and managing at work.

The study was conducted using a qualitative research method. The study unit was the intensified housing service Kotoplassi of the JIK Primary Service Public Utility, where there are about 35 nursing staff members. The study was carried out using an open questionnaire which was available on paper and electronically. Ten (=10) persons answered the questionnaire. The answers were analysed using content analysis.

The study’s central conclusion based of the results is the fact that negative emotions are more common than positive ones, but positive feelings are congruent among the nursing staff. Most negative emotions were caused by the busy schedule and the feeling of insufficiency caused by it. Furthermore, different administrative problems, such as no substitute policy, caused negative emotions. The inhabitants’ behaviour or care situations triggered relatively few negative emotions. The feedback and thanks that was received from the residents brought most positive emotions. Also thanks from colleagues, superiors or residents’ relatives triggered positive emotions. The success and the spirit of the work community raised positive feelings. It seemed that, in the handling of feelings on the job and outside the work place, talking helped to deal with emotions. Other ways to deal with emotions were exercise and hobbies. In the study also became clear that the majority of the participants considered their own work well-being to be good, even though the work is psychologically hard.