Analyytikoiden sijoitussuositusten onnistuminen

Abstract

Analyytikot ovat rahoitusmaailman ammattilaisia, joiden tehtävänä on analysoida pörssiin listautuneita yrityksiä ja antaa sijoittajille neuvoja ja suosituksia sijoituskohteiden suhteen. Analyytikoiden merkityksestä on kiistelty paljon. Joidenkin mielestä keskivahvojen markkinaehtojen mukaan osakekurssien ennustaminen olisi mahdotonta ja näin myös analyytikot hyödyttömiä ja toisaalta joidenkin tutkimusten mukaan analyytikot pystyvät tuottamaan sijoittajille lisäarvoa.

Tämän tutkielman tarkoituksena onkin selvittää, pitävätkö analyytikkojen suositukset paikkansa. Näkökulma on nimenomaan yksittäisten konsensussuositusten onnistumisessa lisäarvon tuottamisen sijaan. Samalla tarkastellaan tavoitehintojen tarkkuutta ja osakkeen toimialan vaikutusta suositusten onnistumiseen.

Työ on rajattu koskemaan Suomen osakemarkkinoita ja sen aineisto koskee Helsingin pörssin suurimpia yrityksiä. Aineisto on kerätty puolentoista vuoden ajalta kesästä 2014 talveen 2015. Tutkielma on laadultaan kvantitatiivinen ja siinä esiintyvää aineistoa on analysoitu tilastomatemaattisin keinoin. Keinot on pyritty pitämään yksinkertaisina, jotta tulokset olisivat luotettavia ja helposti tulkittavissa.

Työn teoriaosa käsittelee analyytikon asemaa rahoitusmarkkinoilla ja sitä, miten he tekevät työtään. Analyytikoiden tärkein apuväline ennusteiden laatimisessa on tieto, jota ilman analyytikot eivät voisi tehdä työtään. Tietoa analyytikot saavat eri lähteistä ja ne voivat koskea eri tavoin analysoitavaa yritystä. Voidakseen luoda kattavia ja analyysejä ja niihin pohjautuvia onnistuneita suosituksia analyytikot tarvitsevat keinoja valtavien tietomäärien hallintaan. Tässä kohtaa analyytikoiden avuksi tulevat erilaiset tunnusluvut ja tekniset analysointimenetelmät, joiden avulla on helppoa ja tehokasta muodostaa melko kattava yleiskuva analysoitavasta yrityksestä.

Tutkielman tulokset viittaavat siihen, että ammattiryhmänä analyytikoiden suosituksiin ei kannata sokeasti luottaa. Yksittäisen konsensussuosituksen onnistumistodennäköisyys on alle 50 prosenttia ja myös tavoitehintojen asettaminen tarkasti vaikuttaa epätarkalta. Toimialoista rahoitus, kulutustavarat ja teknologia ovat parhaiten ennustettavissa, kun taas terveydenhuolto ja perusteollisuus osoittautuivat hankalimmiksi. Analyytikkojen lukumäärällä ei todettu olevan merkitystä konsensusennusteen tarkkuuteen. Huomattavaa on, että tutkielma ei siis ota kantaa yksittäisten analyytikkojen suorituksiin, vaan tarkastelee analyytikkoja ammattiryhmänä.

Opinnäytetyö on laadittu talven 2015 ja kevään 2016 aikana osana Haaga-Helian liiketalouden koulutusohjelmaa.