Enterprise architecture : Case Pyhäsalmi Mine Oy

Abstract

This Bachelor’s thesis project was assigned by the Pyhäsalmi Mine Oy, copper- and zinc mine located in Northern Ostrobothnia. The company did not have any previous existing Enterprise architecture, and they needed help in showing the benefits of Enterprise architecture to the company management.

For this specific reason the study focuses on a presentation of few selected Enter-prise architecture frameworks, an analysis of their contents in terms of the required scope and a thorough review of the sections expected to bring the most benefit to the company, leading to high-level guidelines of the most essential is-sues to be considered in architectural work. The research was carried out as a qualitative study since it was a natural first option in this kind of case study.

As a result, the company’s IT department has a way to faster rationalize the need for Enterprise architecture to the higher management and thus gain both the authorization to get all the employees to participate as well as funding for carrying out the entire project is easier. Because of the extent of Enterprise architecture, especially in terms of mapping out all the business processes in place, the support of the highest management is crucial.

Even though the selected frameworks had some partially overlapping sections and modes of operation, eventually they formed a unified body. Each one presented their strengths that were worth becoming a part of the final product, and also more generalized definitions left out were selected from the other frameworks.

Opinnäytetyön toimeksiantajana toimi Pyhäjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva kupari- ja sinkkikaivos Pyhäsalmi Mine Oy. Yrityksellä ei ollut ennestään olemassa olevaa kokonaisarkkitehtuuria, ja he halusivat apua kokonaisarkkitehtuurin hyötyjen todentamiseen yrityksen toimivalle johdolle.

Tästä syystä tutkimuksen keskiöön valittiin muutamien kokonaisarkkitehtuurin viitekehyksiä. Työ sisältää niiden esittelyn, analysoinnin työn vaatimassa laajuudessa sekä kokonaisvaltaisen tarkastelu osa-alueista, joissa kokonaisarkkitehtuurista ajateltiin saatavan yritykseen suurin hyöty. Tämän pohjalta luotiin yleisiä korkean tason suuntaviivoja huomioon otettavista asioista arkkitehtuurityössä. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, koska se valikoitui luontevasti vaihtoehdoksi tämän kaltaisessa tapaustutkimuksessa.

Tuloksena yrityksen IT-osaston osalta arkkitehtuuriprojektin aloitus on helpompi, koska arkkitehtuurityön tarpeellisuuden perustelu yrityksen johdolle onnistuu nopeammin ja näin saadaan sekä valtuutus, jolla kaikki yrityksen työntekijät saadaan osallistumaan työhön, että rahoitus koko projektin toteuttamiseksi. Koska kokonaisarkkitehtuurin on erittäin laaja ja aikaa vievä projekti, johdon tuki on elintärkeä sen onnistumisen kannalta. Erityisesti kaikkien yrityksen toimintaprosessien kartoitus ei onnistu ilman ylemmän tason valtuutusta.

Vaikkakin tarkasteltavaksi valituissa viitekehyksissä oli osittain päällekkäin asettuvia osioita ja toimintatapoja, loppujen lopuksi ne kuitenkin nivoutuivat hyvin yhtenäiseksi kokonaisuudeksi. Jokaisesta löytyi omat vahvuusalueet, joita kannatti hyödyntää, ja hieman yleisemmin määritellyt osat, jotka oli järkevämpää täydentää muista valituista viitekehyksistä.