Kotoutumisen alkuun : kotoutumisen alkuvaihe ja kehittämisideat sosiaaliasema Sarviksella työntekijöiden näkökulmasta
Savolainen, Anna (2016)
Savolainen, Anna
Tampereen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016053010743
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016053010743
Tiivistelmä
Lähes hallitsematon pakolaistulva vyöryy tällä hetkellä ympäri Eurooppaa. Maahanmuuttajien määrä on kasvanut huimasti myös Suomessa. Suurella osalla maahanmuuttajista on pitkäaikainen tarve kotoutumista tukeviin palveluihin aina tulkkauspalveluista monimuotoisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Se, kuinka kotoutuminen sosiaalityön ja asiakasprosessien lähtökohtana nähdään sosiaalityön palveluissa, on maahanmuuttajien kotoutumisen kannalta ratkaisevaa ja työn organisoinnin kannalta hyvin oleellista. Kotouttamistoimintaa on syytä kehittää edelleen, jotta se vastaisi entistä paremmin maahanmuuttajien, kotouttamistyötä tekevien tahojen ja Suomen yhteiskunnan tarpeisiin.
Tämän opinnäytetyön tarkoitus on tuoda esiin kotouttavan sosiaalityön alkuvaiheen pääkohdat Tampereella ja ottaa selvää siitä, millainen on kotouttavan sosiaalityön alkuvaihe sosiaaliasema Sarviksella työntekijöiden näkökulmasta. Tämä opinnäytetyö on rajattu koskemaan vastaanottokeskuksesta Tampereelle muuttavien, oleskeluluvan saaneiden maahanmuuttajien kotoutumisen alkuvaihetta.
Sarviksen kotouttavan sosiaalityön toimintakäytännöistä ja tarpeista on tässä kvalitatiivisessa opinnäytetyössä kerätty tietoa kotouttavan sosiaalityön kehittämispäiviin liittyvän ryhmätyöskentelyn, asiantuntijalausuntojen, sähköpostikyselyn sekä kahden fokusryhmähaastattelun perusteella. Aineisto on analysoitu laadullisella sisällönanalyysillä. Opinnäytetyön avulla on kerätty tietoa nykyisen kotouttamisprosessin alkuvaiheen kehittämistarpeista ja -ideoista työntekijöiden näkökulmasta. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentuu kotoutumisen, kotouttamisen, sosiaalityön asiakaslähtöisyyden ja sosiaalityön prosessiajattelun ympärille.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että kotouttavan sosiaalityön alkuvaiheen asiakaslähtöisyyden kannalta työntekijöiden mielestä tärkeää olisi kiinnittää huomiota siihen, että asiakasmäärään suhteutettuna resurssit olisivat riittäviä. Lisäksi prosessin vaiheet sekä työn tavoitteet ja vastuut olisi tehtävä kaikille osapuolille selkeiksi ja maahanmuuttajien tiedontarpeeseen vastaamiseen olisi löydettävä uusia keinoja. Käytettävissä olevia työvälineitä tulisi lisätä ja kehittää ja kuntien välistä yhteistyötä tehostaa. Ennen kaikkea tarvittaville uudistuksille tulisi olla selkeä eteenpäin viejä sekä täytäntöön panija.
Tämän opinnäytetyön tarkoitus on tuoda esiin kotouttavan sosiaalityön alkuvaiheen pääkohdat Tampereella ja ottaa selvää siitä, millainen on kotouttavan sosiaalityön alkuvaihe sosiaaliasema Sarviksella työntekijöiden näkökulmasta. Tämä opinnäytetyö on rajattu koskemaan vastaanottokeskuksesta Tampereelle muuttavien, oleskeluluvan saaneiden maahanmuuttajien kotoutumisen alkuvaihetta.
Sarviksen kotouttavan sosiaalityön toimintakäytännöistä ja tarpeista on tässä kvalitatiivisessa opinnäytetyössä kerätty tietoa kotouttavan sosiaalityön kehittämispäiviin liittyvän ryhmätyöskentelyn, asiantuntijalausuntojen, sähköpostikyselyn sekä kahden fokusryhmähaastattelun perusteella. Aineisto on analysoitu laadullisella sisällönanalyysillä. Opinnäytetyön avulla on kerätty tietoa nykyisen kotouttamisprosessin alkuvaiheen kehittämistarpeista ja -ideoista työntekijöiden näkökulmasta. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys rakentuu kotoutumisen, kotouttamisen, sosiaalityön asiakaslähtöisyyden ja sosiaalityön prosessiajattelun ympärille.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että kotouttavan sosiaalityön alkuvaiheen asiakaslähtöisyyden kannalta työntekijöiden mielestä tärkeää olisi kiinnittää huomiota siihen, että asiakasmäärään suhteutettuna resurssit olisivat riittäviä. Lisäksi prosessin vaiheet sekä työn tavoitteet ja vastuut olisi tehtävä kaikille osapuolille selkeiksi ja maahanmuuttajien tiedontarpeeseen vastaamiseen olisi löydettävä uusia keinoja. Käytettävissä olevia työvälineitä tulisi lisätä ja kehittää ja kuntien välistä yhteistyötä tehostaa. Ennen kaikkea tarvittaville uudistuksille tulisi olla selkeä eteenpäin viejä sekä täytäntöön panija.