Esimiesten työhyvinvoinnin sosiaalinen tukeminen

Abstract

Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa esimiesten työhyvinvointia sekä sen sosiaalisen tukemisen tilaa toimeksiantoyrityksessä. Tutkimuksen toimeksiantajana toimi kansainvälinen teknisten laitteiden ja kodin tarvikkeiden vähittäiskauppaketju, jonka suomalaisille myymäläpäälliköille tutkimus kohdistettiin. Tutkimuksen tavoitteena oli auttaa toimeksiantoyritystä kehittämään työhyvinvoinnin sosiaalista tukemista enemmän tuen tarvetta vastaavaksi sekä päivittää ylemmän johdon käsityksiä työhyvinvoinnin ja sen sosiaalisen tukemisen tilasta.

Empiirisen aineiston keräämiseksi käytettiin kyselyä, jossa yhdistettiin kvantitatiivista ja kvalitatiivista tutkimusta. Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselytutkimuksena keväällä 2016. Tutkimus sekä sen teoriaosuus pohjautuvat moniulotteiselle työkykymallille. Moniulotteisen työkykymallin ohjaamana työhyvinvoinnin tukemista kartoitettiin jaksamisen, osallisuuden ja hallinnan näkökulmista. Tutkimuksen teoreettinen osuus koostui lisäksi työkyvyn ja työhyvinvoinnin määrittelystä sekä tukijoiden ja tukemisen tapojen kuvailusta. Teoriassa ja tutkimuksessa pyrittiin painottamaan sekä tukijan että tuettavan aktiivista roolia työhyvinvoinnin tukemisessa.

Tutkimuksen tuloksien perusteella voidaan kuvata kyselyyn vastanneiden esimiesten työhyvinvointia yleisesti melko hyväksi niin jaksamisen, osallisuuden kuin hallinnankin osalta. Lisäksi tutkimuksen tulokset osoittavat, että esimiehet kokevat työssään eniten psyykkistä kuormitusta ja kaikista kuormittavimmaksi työn kannalta koetaan työn määrä. Tutkimuksen tuloksista selviää myös, että esimiehet kokevat saaneensa eniten sosiaalista tukea kollegoiltaan ja kaipaavat lisätukea etenkin omalta esimieheltään.

Tutkimuksen tulokset vahvistavat käsitystä siitä, että työhyvinvoinnin tukemisen tarpeet ovat yksilöllisiä yksilöllisesti koettujen vaatimusten ja voimavarojen vuoksi. Tämän takia myös tukemisen tapojen pitäisi olla yksilöllisiä. Yksilöllisten tukemisen tapojen lisäksi työhyvinvointia voitaisiin mielestäni parhaiten sosiaalisesti tukea osallistavilla ja ennakollisilla tukemisen tavoilla, jotka vaikuttaisivat kaikkiin osa-alueisiin. Tällaisilla tukemisen tavoilla voitaisiin myös vastata monenlaisiin tukemisen tarpeisiin ja hyödyntää monia tukemisen tapoja yhtä aikaisesti. Esimiesten työhyvinvoinnin tukemista kannattaisikin mielestäni tuloksien valossa pyrkiä kehittämään esimerkiksi työnohjauksen ja vertaistukiryhmien avulla. Tarkemmat tutkimuksen tulokset löytyvät kuitenkin havainnollistettuna opinnäytetyössä ja kyselytutkimuksen kysymysrunko löytyy työn lopusta liitteenä.

The purpose of this thesis was to examine the managers’ wellbeing at work and to find out how they experienced the level of social support. The thesis focused on coping with and managing the work, and social involvement. The objective of the study was to find out the factors that influenced wellbeing at work on an individual level and the elements of wellbeing that required support. It was necessary to find out the level of support in order to develop the support of wellbeing at work.

The data were gathered by an electronic survey in May 2016 and the data were analyzed by applying qualitative and quantitative research methods. The theoretical section of this thesis explained the concept and elements of work wellbeing, and described the supporters and various forms of support. The theoretical framework of this thesis was based on previous research and literature.

The results in the end of the thesis show that the managers’ wellbeing at work is good. The results also show that the mental workload and the amount of work have the greatest impact on the managers’ wellbeing. The managers needed most support from their own superiors. The thesis suggests that wellbeing at work should be supported by involvement and in individual and anticipatory ways.