Urheilijoiden palkintorahojen ja sponsorointituen verotus

Abstract

Opinnäytetyössä selvitettiin toimeksiantajayrityksen näkökulmasta suomalaisten ja ulkomaalaisten urheilijoiden palkintorahojen ja urheilusuoritukseen perustuvan sponsoroin-tituen maksamiseen liittyvää verotuskäytäntöä. Palkkiosta toimitettava veron ennakonpidätystä tarkasteltiin suomalaisen ja ulkomaalaisen urheilijan osalta. Lisäksi työssä pohdittiin luontoisetujen ja matkakorvausten veronalaisuutta.

Tavoitteisiin kuului myös selvittää, mitä sosiaalivakuutusmaksuja tulee ottaa huomioon urheilijan palkkion maksamisessa ja mihin vakuutussuorituksiin laki osapuolia velvoittaa. Sosiaalivakuutusmaksuilla tarkoitetaan sosiaaliturvaan kuuluvia maksuja, joita ovat mm. työnantajan sosiaaliturva- ja työntekijän sairausvakuutusmaksu, työttömyysvakuutus-maksu, tapaturma- ja ryhmähenkivakuutusmaksu ja työeläkevakuutusmaksut.

Työssä perehdyttiin myös urheilijan palkkion, työkorvauksen ja palkan eroihin. Keskeisenä huomion kohteena opinnäytetyössä oli pää- ja sivutoimisen yksilöurheilijan palkkion maksamiseen liittyvät verotukselliset näkökohdat. Pääpaino oli yksilöurheilijoissa, joille henkilökohtaisella toiminnalla saavutetut palkintorahat ja sponsorointitulot ovat sivutoimista ansiotuloa.

Rakenteeltaan työ jakautui kolmeen suurempaan kokonaisuuteen. Ensimmäisessä osa-alueessa käsiteltiin urheilijan ansiotuloa yleisellä tasolla. Toisessa jaksossa pohdittiin ur-heilijoiden palkkioiden verotukseen ja ennakonpidätykseen liittyviä kysymyksiä sekä suhtautumista tilanteisiin, jossa palkkio maksetaan Suomen verotusvallan ulkopuolella olevalle alueelle. Kolmannessa osassa syvennyttiin urheilijoihin sovellettaviin sosiaalivakuutusmaksuihin ja tarkasteltiin lakiin perustuvaa työnantajan vakuuttamisvelvollisuutta sekä yleisesti harrasteurheilijoiden sosiaaliturvaa. Kansainvälinen ulottuvuus oli suuressa roolissa.

Keskeisimpiä lähteitä olivat ennakonpidätystä ja verotusta koskeva lainsäädäntö, Vero-hallinnon viranomaisohjeet, kansainväliset vero- ja sosiaaliturvasopimukset, oikeuskirjallisuus ja kansainvälisen vero-oikeuden asiantuntijalausunto. Toimeksiantajayrityksen kanssa on sovittu, ettei opinnäytetyössä käytetä yrityksen nimeä tai kuvata kyseessä olevaa yksilöurheilulajia salassapitovelvollisuuksien vuoksi.

Esitettyihin kysymyksiin ei löytynyt suoria vastauksia yhdestä laista tai oikeusohjeesta. Luonteeltaan työ oli lainopillinen. Monipuolisen lakiin perustuvan lähdeaineiston käyttö tuki tulosten tosiasiallista luotettavuutta.

The purpose of this thesis was to figure out the taxation of both Finnish and foreign athletes’ pecuniary rewards and sponsorships in Finland. The thesis also discussed the tax withholding procedure of other secondary payments. Most of the sportsmen were foreigners, but some were Finnish citizens. The thesis also considered the taxation of travel expenses and fringe benefits.

A focal question in the sponsorship was the payment of social insurance contributions and who have the obligation of paying them. Social insurance contributions mean the employers’ social security contributions, health insurance payments, unemployment insurance contributions, accident insurance premiums, group life insurance payments and old-age pension insurance premiums.

The sportsmen’s rewards, salary and compensation of work are of different types of revenue. The sportsmen in this thesis are amateur athletes to whom the pecuniary rewards and sponsorship income are for part-time occupation.

The structure of the thesis was divided into three parts. The first part handled the sportsmen’s income in general. The second part explained the taxation procedure of the athletes’ pecuniary rewards and the issues of sponsorship. The last part dealt with the social insurance contributions. The international aspect had a significant role in the whole work.

The most important sources of information were the legislation on taxation and with-holding procedure, the instructions of the authorities, international tax and social security agreements, legal literature and an expert's opinion.

The answers were not directly found in the acts or legal rules. The thesis was juridical. It was necessary to familiarize with legal sources and to use them versatilely.