Ikääntyneiden kokemuksia Ikäpisteen neuvontapalveluista

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää ikääntyneiden kokemuksia Porin perusturvakeskuksen Ikäpisteen neuvontapalveluista. Tavoitteena oli saada tietoa miten ikäihmiset hyötyvät Ikäpisteen neuvontapalveluista sekä kerätä kehitysehdotuksia Ikäpisteen toiminnan kehittämiseksi. Aihealue valikoitui opinnäytetyön tilaajan kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen.

Tutkimus oli lähestymistavaltaan kvantitatiivinen, mutta siinä hyödynnettiin myös kvalitatiivista lähestymistapaa. Tutkimukseen kerättiin aineisto kyselylomakkeilla. Kyselyyn vastasi 13 Ulvilan ja 11 Porin Ikäpisteen asiakasta. Kyselylomakkeita jaettiin vastattavaksi 28 kappaletta, joten vastausprosentti oli 85,7%. Analyysi tehtiin tilastollisia menetelmiä sekä sisällönanalyysia hyödyntäen. Vastaajien vähäisen määrän vuoksi tuloksia ei voida yleistää.

Tutkimukseen osallistui 18 naista ja kuusi miestä. Suurin osa vastaajista oli yli 76-vuotiaita. Kyselyyn osallistuneet asiakkaat pitivät Ikäpisteessä käyntejä onnistuneina. He kokivat tulleensa kuulluksi käynnin aikana ja suurin osa koki saaneensa tarvitsemaansa tietoa. He olivat saaneet tukea erilaisten hakemusten täyttämisessä ja sillä tavoin myös taloudellista hyötyä. Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että Ikäpisteen henkilökunta oli asiantuntevaa ja he suosittelisivat Ikäpisteen palveluja muille ikääntyneille. Kehittämisideoiksi nousivat työntekijöiden lisääminen, Ikäpisteen palveluista tiedottaminen erityisesti syrjäseudun vanhuksille, palveluiden jatkuvuus ja virikkeiden lisääminen. Viriketoimintana toivottiin jumppaa, vesijumppaa, joogaa, askartelua ja retkiä.

The purpose of this thesis was to explore the experiences of the elderly of the coun-selling services of the ageinfo of Pori Basic Security. The aim was to find out, how the counselling services benefit the elderly and to collect suggestions to develop the functions of the ageinfo. The topic was commissioned by Pori Basic Security after discussions.

The approach to the thesis was mainly quantitative but qualitative approach was also used. The data were collected by questionnaires from the clients of the ageinfos in Ulvila and Pori. The questionnaires were distributed to 28 clients and 13 clients from Ulvila and 11 clients from Pori answered the questionnaire. As a result, the response rate was 85,7 per cent. The analysis was carried out by statistical methods and content analysis. Because of the small number of respondents the answers cannot be generalized.

Altogether 18 women and six men participated in the study. Most of the respondents were over 76 years old. The respondents thought that their visits to the ageinfo were successful. They felt that they were heard at the ageinfo and most of the clients felt that they received the information they needed. Most of the respondents thought that the personnel at the ageinfo had expertise and they recommended the services to other elderly people. The suggestions for development included for example the following things: the number of the staff should be increased, more information of the services should be given, in particular, to the elderly in remote areas, continuity of services should be guaranteed and recreational activities increased. The respondents hoped for gymnastics, water gymnastics, yoga, craft work and excursions.