Rasvaglobuliinien koon vaikutus kevytjuuston valmistukseen ja ominaisuuksiin
Jääskeläinen, Jaana (2016)
Jääskeläinen, Jaana
Hämeen ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016053110964
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016053110964
Tiivistelmä
Juuston koostumus ja sen aistittavat ominaisuudet vaikuttavat suuresti kuluttajien ostokäyttäytymiseen. Kevytjuustoissa suutuntuma on usein kova ja kumimainen. Opinnäytetyön aiheena oli rasvaglobuliinien koon vaikutus kevytjuuston aistinvaraisiin ominaisuuksiin.
Kirjallisuusosassa perehdyttiin maidon rasvaan ja rasvaglobuliinien koostumukseen. Lisäksi tarkasteltiin kalvosuodatustekniikoita ja niiden soveltuvuutta erilaisiin rasvafraktioihin liittyviin erotusmenetelmiin. Polymeerisen ja keraamisen mikrosuodatuskalvon ominaisuuksia ja eroja tutkittiin myös kirjallisuusosuudessa.
Tutkimuksessa käytettäviksi kalvoiksi valittiin keraaminen ja polymeerinen mikrosuodatuskalvo (MF) ja tarkoitus oli selvittää, saadaanko näillä kalvoilla eroja rasvaglobuliinien fraktiointiin.
Verrattaessa permeaattien rasvoja, kuiva-aineita ja proteiineja tilastollisesti polymeerisen ja keraamisen MF-kalvon välillä voitiin todeta keraamisen kalvon soveltuvan paremmin tähän tutkimukseen, sillä kalvo päästi rasvaa tehokkaammin läpi eli myös permeaatissa oli rasvaa. Tilastollisesti kalvojen ero rasvojen osalta oli P<0,001. Suutuntuma ja rakenne oli pehmeämpi sekä permeaatista että retentaatista valmistetuista juustoista verrattuna Edam 17 %:n juustoon. Juustosaannoissa eikä siirtymäluvuissa ollut tilastollista eroa verrattuna Edam 17 %:n juustoon.
Jatkoa ajatellen kokeita tarvittaisiin huomattavasti enemmän, jolloin saataisiin parempi tieto permeaatin hyödyntämisestä. Tämäkin tutkimus osoitti jo sen, että sekä retentaattia ja permeaattia voidaan käyttää juustonvalmistukseen parantamaan aistinvaraisia ominaisuuksia.
Kirjallisuusosassa perehdyttiin maidon rasvaan ja rasvaglobuliinien koostumukseen. Lisäksi tarkasteltiin kalvosuodatustekniikoita ja niiden soveltuvuutta erilaisiin rasvafraktioihin liittyviin erotusmenetelmiin. Polymeerisen ja keraamisen mikrosuodatuskalvon ominaisuuksia ja eroja tutkittiin myös kirjallisuusosuudessa.
Tutkimuksessa käytettäviksi kalvoiksi valittiin keraaminen ja polymeerinen mikrosuodatuskalvo (MF) ja tarkoitus oli selvittää, saadaanko näillä kalvoilla eroja rasvaglobuliinien fraktiointiin.
Verrattaessa permeaattien rasvoja, kuiva-aineita ja proteiineja tilastollisesti polymeerisen ja keraamisen MF-kalvon välillä voitiin todeta keraamisen kalvon soveltuvan paremmin tähän tutkimukseen, sillä kalvo päästi rasvaa tehokkaammin läpi eli myös permeaatissa oli rasvaa. Tilastollisesti kalvojen ero rasvojen osalta oli P<0,001. Suutuntuma ja rakenne oli pehmeämpi sekä permeaatista että retentaatista valmistetuista juustoista verrattuna Edam 17 %:n juustoon. Juustosaannoissa eikä siirtymäluvuissa ollut tilastollista eroa verrattuna Edam 17 %:n juustoon.
Jatkoa ajatellen kokeita tarvittaisiin huomattavasti enemmän, jolloin saataisiin parempi tieto permeaatin hyödyntämisestä. Tämäkin tutkimus osoitti jo sen, että sekä retentaattia ja permeaattia voidaan käyttää juustonvalmistukseen parantamaan aistinvaraisia ominaisuuksia.