Rahanpesun estäminen – Miten pankkisektoria koulutetaan?
Peltoniemi, Ville (2016)
Peltoniemi, Ville
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060111169
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060111169
Tiivistelmä
Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää, miten pankkisektoria koulutetaan rahanpesun estämiseksi Suomessa. Ilmiön tutkimiseen on päädytty, koska rahanpesu aiheena on ajankohtainen. Asia puhuttaa mm. pankkien asiakkaita, joilta kysytään runsaasti erilaisia tietoja asiakkaiden tunnistamiseksi rahanpesulainsäädäntöön vedoten. Mediahuomiota ovat saaneet runsaasti myös erilaiset julkisuuteen vuodetut veroparatiisikytkökset. Pankkisektori on joutunut tilanteessa julkisen paineen kohteeksi ja siltä on vaadittu selvityksiä yhteyksistään veroparatiiseihin.
Rahanpesuilmiö on kokonaisuutena niin laaja, että tutkimus rajattiin koskemaan rahanpesun estämisen koulutusta. Koulutusta käsitellään yleisellä tasolla, eikä yksittäisiin koulutuksiin perehdytä. Opinnäytetyö jakaantuu varsinaisesti kahteen eri osaan. Ensimmäisessä osassa kerrotaan aiheeseen liittyvä tietoperusta sekä tarkastellaan yleisellä tasolla, mitä rahapesu on ja mitä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisellä tarkoitetaan. Tässä yhteydessä tehdään katsaus rahanpesun historiaan, keskeisiin käsitteisiin ja rahapesuprosessin eri vaiheisiin. Osuuden lopuksi käydään läpi aiheeseen liittyvää keskeistä lainsäädäntöä sekä tutustutaan valvontatoimintaa hoitaviin viranomaistahoihin sekä lain mukaisiin ilmoitusvelvollisiin.
Toinen osio koostuu tutkimuksesta, miten pankkisektoria koulutetaan rahanpesun estämiseksi Suomessa. Työ toteutettiin kvalitatiivisena kyselytutkimuksena kevään 2016 aikana. Opinnäytetyön tutkimusaineistona olivat viranomaistahoille ja pankeille lähetetyt kyselyt ja niistä saadut vastaukset. Viranomaistahoja tutkimuksessa edustivat Finanssivalvonta ja Rahanpesun selvittelykeskus sekä pankkiosuutta neljä Suomessa toimivaa pankkia. Tutkimuksessa haluttiin selvittää mm. viranomaistahojen roolia ilmoitusvelvollisten pankkien kouluttajana sekä pankkien omia järjestelyitä henkilökuntansa kouluttamiseksi. Lisäksi haluttiin tietää, tekevätkö pankit keskinäistä yhteistyötä rahanpesun koulutusjärjestelyissä. Tutkimuksessa pyydettiin myös arvioimaan, miten sekä viranomaistahot että pankit näkevät onnistuneensa koulutustehtävässään.
Finanssivalvonta että Rahanpesun selvittelykeskus katsoivat onnistuneensa koulutustehtävässään hyvin. Samoilla linjoilla olivat myös tutkimuksessa mukana olleet pankit. Viranomaisten vastauksissa kehittämiskohteeksi nähtiin tarve parantaa ilmiöiden kouluttamisessa. Esteenä on tähän asti ollut alati kasvava ilmoitusten määrä, mikä on syönyt Rahanpesun selvittelykeskuksen resursseja mm. ilmiötason analyysityöhön panostamisesta. Pankit toivoivat lisää koulutusta ja ajantasaista tietoa mm. sääntelyn muutoksista. Kehitystoiveiksi pankkisektorilta viranomaistaholle nousivat verkon kautta järjestettävät koulutukset. Lisäksi toivottiin yhteistyötä alan toimijoiden ja viranomaisten kesken ilman kilpailuasetelmaa. Niin ikään toivottiin erilaisia keskustelufoorumeja, joissa voisi jakaa kokemuksia ja tietoa muiden alan toimijoiden kanssa.
Rahanpesuilmiö on kokonaisuutena niin laaja, että tutkimus rajattiin koskemaan rahanpesun estämisen koulutusta. Koulutusta käsitellään yleisellä tasolla, eikä yksittäisiin koulutuksiin perehdytä. Opinnäytetyö jakaantuu varsinaisesti kahteen eri osaan. Ensimmäisessä osassa kerrotaan aiheeseen liittyvä tietoperusta sekä tarkastellaan yleisellä tasolla, mitä rahapesu on ja mitä rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estämisellä tarkoitetaan. Tässä yhteydessä tehdään katsaus rahanpesun historiaan, keskeisiin käsitteisiin ja rahapesuprosessin eri vaiheisiin. Osuuden lopuksi käydään läpi aiheeseen liittyvää keskeistä lainsäädäntöä sekä tutustutaan valvontatoimintaa hoitaviin viranomaistahoihin sekä lain mukaisiin ilmoitusvelvollisiin.
Toinen osio koostuu tutkimuksesta, miten pankkisektoria koulutetaan rahanpesun estämiseksi Suomessa. Työ toteutettiin kvalitatiivisena kyselytutkimuksena kevään 2016 aikana. Opinnäytetyön tutkimusaineistona olivat viranomaistahoille ja pankeille lähetetyt kyselyt ja niistä saadut vastaukset. Viranomaistahoja tutkimuksessa edustivat Finanssivalvonta ja Rahanpesun selvittelykeskus sekä pankkiosuutta neljä Suomessa toimivaa pankkia. Tutkimuksessa haluttiin selvittää mm. viranomaistahojen roolia ilmoitusvelvollisten pankkien kouluttajana sekä pankkien omia järjestelyitä henkilökuntansa kouluttamiseksi. Lisäksi haluttiin tietää, tekevätkö pankit keskinäistä yhteistyötä rahanpesun koulutusjärjestelyissä. Tutkimuksessa pyydettiin myös arvioimaan, miten sekä viranomaistahot että pankit näkevät onnistuneensa koulutustehtävässään.
Finanssivalvonta että Rahanpesun selvittelykeskus katsoivat onnistuneensa koulutustehtävässään hyvin. Samoilla linjoilla olivat myös tutkimuksessa mukana olleet pankit. Viranomaisten vastauksissa kehittämiskohteeksi nähtiin tarve parantaa ilmiöiden kouluttamisessa. Esteenä on tähän asti ollut alati kasvava ilmoitusten määrä, mikä on syönyt Rahanpesun selvittelykeskuksen resursseja mm. ilmiötason analyysityöhön panostamisesta. Pankit toivoivat lisää koulutusta ja ajantasaista tietoa mm. sääntelyn muutoksista. Kehitystoiveiksi pankkisektorilta viranomaistaholle nousivat verkon kautta järjestettävät koulutukset. Lisäksi toivottiin yhteistyötä alan toimijoiden ja viranomaisten kesken ilman kilpailuasetelmaa. Niin ikään toivottiin erilaisia keskustelufoorumeja, joissa voisi jakaa kokemuksia ja tietoa muiden alan toimijoiden kanssa.