Käyttäjäkeskeisen kunnossapidon kehitys Jämsänkosken PK3:lla
Nieminen, Riku (2016)
Nieminen, Riku
Jyväskylän ammattikorkeakoulu
2016
All rights reserved
Julkaisun pysyvä osoite on
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060211698
https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2016060211698
Tiivistelmä
Opinnäytetyö tehtiin UPM-Kymmene Oyj:n Jämsänkosken tehtaalle. Kohteena oli paperikone 3, joka valmistaa etiketti- ja pakkauspaperia. Työn tavoitteena oli vähentää operaattoreiden kunnonvalvontakierroksia sekä saada kierrokset jälleen käyntiin niiden kiertämisen unohduttua. Tavoite oli saada kierrosten suorittamisosuudeksi vähintään 80 %. Kunnonvalvontakierrokset pitävät sisällään visuaalisia tarkastuksia sekä mittauksia. Mittaukset koostuvat värähtely- ja lämpötilamittauksista. Sähkökäytöistä, pumpuista ja puhaltimista mitataan kiihtyvyyden verhokäyrää huipusta huippuun (gE) sekä värähtelynopeuden tehollisarvoa (mm/s). Mittaukset eivät ole niin tarkkoja, jotta niiden avulla pystyttäisiin paikantamaan vikoja tarkasti, mutta niiden avulla huomataan alkavat vikaantumiset. Koneen käyttäjien vastuulla olevat tarkastuskierrokset olivat olleet pitkään tekemättä, eikä niistä ollut apua kunnossapidon suunnitteluun.
Opinnäytetyö koostui neljästä päävaiheesta, joita olivat kriittisyysanalyysi, mittauspisteiden merkintä, kierrosten päivittäminen järjestelmään ja koulutuksen pitäminen. Kriittisyysanalyysi tehtiin yhdessä kunnossapitäjien, koneen käyttäjien ja insinöörien kanssa. Sen tavoitteena oli kohdistaa tarkastuskierrokset oikeille kohteille ja karsia vähemmän tärkeät laitepaikat pois kierroksilta. Mittauspisteiden merkintä tapahtui kiertämällä mitattavat kohteet läpi ja maalaamalla niihin keltaiset pisteet. Kierrokset päivitettiin järjestelmään kriittisyysanalyysin perusteella. 22 laitepaikkaa poistettiin reiteiltä kokonaan, ja monen kohteen intervalli muutettiin viikosta kahteen viikkoon. Koulutuksissa käytiin läpi mittalaitteen toiminta ja tehtiin selväksi, miksi mittauksia pitää tehdä. Järjestelmään tehtiin raporttipohja, jonka avulla viikkopalavereihin saadaan tieto suoritetuista kunnonvalvontakierroksista. Työn tuloksena suoritettavien mittausten määrä väheni 30 %.
Opinnäytetyö koostui neljästä päävaiheesta, joita olivat kriittisyysanalyysi, mittauspisteiden merkintä, kierrosten päivittäminen järjestelmään ja koulutuksen pitäminen. Kriittisyysanalyysi tehtiin yhdessä kunnossapitäjien, koneen käyttäjien ja insinöörien kanssa. Sen tavoitteena oli kohdistaa tarkastuskierrokset oikeille kohteille ja karsia vähemmän tärkeät laitepaikat pois kierroksilta. Mittauspisteiden merkintä tapahtui kiertämällä mitattavat kohteet läpi ja maalaamalla niihin keltaiset pisteet. Kierrokset päivitettiin järjestelmään kriittisyysanalyysin perusteella. 22 laitepaikkaa poistettiin reiteiltä kokonaan, ja monen kohteen intervalli muutettiin viikosta kahteen viikkoon. Koulutuksissa käytiin läpi mittalaitteen toiminta ja tehtiin selväksi, miksi mittauksia pitää tehdä. Järjestelmään tehtiin raporttipohja, jonka avulla viikkopalavereihin saadaan tieto suoritetuista kunnonvalvontakierroksista. Työn tuloksena suoritettavien mittausten määrä väheni 30 %.