Pikkulimaska vesistöjen ravinteiden hyödyntäjänä

Abstract

Merkittävä osa ihmisen käyttämistä ravinteista päätyy lopulta vesistöihin, joissa ne rehevöittävät ja pilaavat veden laatua. Valitettavasti ei ole olemassa tehokkaita keinoja uudelleen hyödyntää vesistöihin päässeitä ravinteita. Työn tarkoituksena oli testata ja tutkia pikkulimaskan (Lemna minor) käyttömahdollisuutta vesistöjen ravinnepäästöjen puskurina sekä vesistöihin päässeiden ravinteiden hyödyntäjänä. Työssä tutustuttiin myös Suomessa esiintyviin limaskoihin yleisesti sekä limaskojen kasvuvaatimuksiin. Tutkimus toteutettiin Jyväskylän ammattikorkeakoulun Biotalousinstituutissa Saarijärven Tarvaalassa. Pikkulimaskan typen ja fosforin käyttöä seurattiin kolmen ja puolen viikon ajan ulkoisilta tekijöiltä suojatussa akvaariossa. Typpi ja fosfori valittiin seurannan kohteiksi, koska ne ovat merkittävimmät rehevöitymistä aiheuttavat ravinteet. Tutkimuksessa todettiin pikkulimaskan päivittäisen typen käytön olevan 1,23 mg/l/m2 ja fosforikäytön 0,11 mg/l/m2. Tutkimusosion tulokset erosivat suuresti aikaisemmista tutkimustuloksista ravinnekäytön ja kasvuolosuhteiden kannalta. Pikkulimaska toimii matalakustannuksisena biopuhdistajana hyvin istuttamalla sitä halutulle alueelle. Puhdistusteho paranee, jos pikkulimaskaa kerätään pois, jolloin ravinteita saadaan uudelleen hyödynnettäväksi. Sen potentiaali tuleekin esille muun muassa alueilla, joissa kiintoaineelle on rakennettu jonkinlainen systeemi vähentämään niiden pääsyä luonnon vesistöihin. Pikkulimaskaa voidaan käyttää myös bioenergian tuotannossa, typpilannoitteena pienimuotoisessa lannoituksessa sekä tuotantoläinten rehuna.

In the end a significant amount of nutrients used by humans end up in water systems, where they cause eutrophication and spoil water quality. Unfortunately there are no effective ways to reuse nutrients which have ended up in water systems. The purpose of the study was to test and study the use of common duckweed (Lemna minor) as nutrient buffer and nutrient utilizer in water systems. The study also looks at the different duckweed species found in Finland and their growth requirements. The study was carried out in the Institute of Bioeconomy of JAMK University of Applied Sciences located in Tarvaala, Saarijärvi. Common duckweed’s nitrogen and phosphorus usage was monitored for three and a half weeks while being protected from external perpetrators. Nitrogen and phosphorus were chosen as subjects for monitoring because they are the most prominent nutrients causing eutrophication. The study finds common duckweed’s daily nitrogen usage to be 1,23 mg/l/m2 and phosphorus usage to be 0,11 mg/l/m2. The results of the study differ greatly from earlier studies by both nutrient usage and growth requirements. Common duckweed works well as a low cost bioremediator by planting it in the desired area. The cleansing effect becomes more effective if common duckweed is harvested when nutrients become reutilizable. Its potential comes forth in areas where there is some sort of system built to reduce the flow of different kinds of solids into water systems. Common duckweed can also be used in production of bioenergy, as a nitrogen fertilizer for small form fertilizing and as fodder for livestock.