Maisemasuunnittelija ympäristötietoisuuteen vaikuttavana toimijana : Varhaiskasvatusikäisten lasten ympäristökasvatuksen puitteiden suunnittelu

Abstract

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli löytää keinoja, joilla maisemasuunnittelija voi luoda toimivia ympäristökasvatuksen ja ympäristötietoisuuden kehittymisen puitteita. Aihetta käsiteltiin varhaiskasvatusikäisten lasten ympäristökasvatusta painottaen. Työn teoriaosassa avattiin ympäristötietoisuuden kehittymisen vaiheita, ympäristökasvatuksen sisältöjä sekä lapsen luontaisia oppimisen tapoja. Opinnäytetyön yhteydessä toteutettiin ympäristökasvatuksen puitteita koskeva kyselytutkimus maisemasuunnittelijoille sekä ympäristökasvattajille. Kyselytutkimuksella kerätty aineisto käsiteltiin laadullisin sisällönanalyysin menetelmin sekä vastausten lukumäärällisiä arvoja tarkastellen.

Teoriapohjaa, kyselyn tuloksia ja omaa maisemasuunnittelullista osaamista soveltaen koostettiin yhdeksän ympäristötietoisuuden kehittymistä tukevaa maisemasuunnittelun näkökulmaa. Näistä suunnittelullisia näkökulmia olivat luonnonmukaisuus, monipuolisuus, liioittelematon turvallisuus sekä maankäytön suunnittelu. Toiminnan kehittämiseen liittyviä näkökulmia olivat asenne, tiedon lisääminen, osallistaminen ja yhteistyö. Näkökulmat sidottiin konkretiaan malliesimerkkien avulla. Työn johtopäätökset muodostuvat näiden näkökulmien kokonaisuudesta ja niiden kokonaisvaltaisesta tarkastelusta.

The main objective of this study was to find out, how landscape designers could create functional affordances for environmental education and development of environmental awareness. The theory of the thesis focused on contents of environmental education, development of environmental awareness and children’s natural ways of learning. The subject was considered with a focus on children at the age of early childhood education. An inquiry research about environmental education affordances was implemented as a part of the study. The inquiry was sent to landscape designers and environmental educators. The data collection was approached with methods of a qualitative content analysis and a quantitative analysis.

Conclusions were formed by combining the theory, research results and author’s own view about landscape design. Conclusions included nine different aspects about developing environmental awareness by landscape design. The aspects about designing were natural environments, versatile environments, unexaggerated safety and land use planning. The aspects about operational models were changing of attitudes, improving of knowledge, involvement and working in collaboration. These aspects were implemented into pratical work of landscape designers by demonstrated examples. The final conclusions of this study are formed as a holistic approach to these aspects.