Maahanmuuttajan kielitaidon edistäminen sosiaalisen vuorovaikutuksen kautta : näkökulmia ryhmätoiminnasta

Abstract

Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin uuden, maahanmuuttajille suunnatun suomen kielen ryhmän perustamista niin ohjaajan näkökulmasta, kuin yhteistyötahon ja osallistujien näkökulmasta. Työn tarkoituksena oli tuoda esiin ryhmän perustamiseen ja ylläpitämiseen liittyviä vaiheita ja mahdollisia haasteita sekä kartoittaa ryhmätoiminnan tavoitteiden kannalta toimivia oppimistapoja ja koko ryhmän toiminnan tarkoituksenmukaisuutta. Työssä pohdittiin ohjaajuuteen liittyviä merkityksiä, maahanmuuttoa ja kotoutumista sekä kielitaidon merkitystä uuteen maahan asettumisessa.

Kohderyhmä muodostui pienten lasten maahanmuuttajaäideistä, jotka kuuluvat Tampereella sijaitsevan Hervantatuvan kävijäkuntaan. Aineisto koostui haastatteluista, sekä ohjaajan näkökulmasta tehdyistä havainnointimuistiinpanoista. Tutkimusmenetelmänä käytettiin laadullista eli kvalitatiivista tutkimusotetta sekä osallistuvaa havainnointia. Kerätty haastatteluaineisto käsiteltiin aineistolähtöistä menetelmää mukaillen.

Tutkimustuloksista kävi ilmi, että suomen kielen ryhmä sopii hyvin Hervantatuvan toimintaympäristöön ja sekä tuvan työntekijät että ryhmään osallistuneet toivovat toiminnan jatkuvan. Suurimpana motivaationa kielen oppimisessa toimivat tulevaisuuden tavoitteet sekä arkipäiväisten asioiden helpottuminen. Ryhmässä keskustelemisen koettiin edistävän suomen kielen taitoa ja vuorovaikutuksellista toimintaa pidettiin mielekkäänä.

Kaikenlainen suomen kielen opiskelu tulee olemaan entistä tarpeellisempaa maahanmuuton lisääntyessä jatkuvasti. Kansalaistoiminnalla on hyvät mahdollisuudet tarjota matalan kynnyksen toimintaa maahanmuuttajille kielitaidon parantamiseksi. Tämän opinnäytetyön tuloksia on mahdollista hyödyntää uusien monikulttuuristen ryhmien suunnittelu- ja perustamisvaiheessa sekä kielitaidon parantamisen myötä tapahtuvan kotoutumisen edistämisen suunnittelussa.

In this thesis a new Finnish conversation group directed to immigrants was observed from the perspective of the instructor, the participants and the employees of Hervantatupa. The purpose of the thesis was to bring out the challenges and different phases that are involved in founding and upholding a new multicultural group. The theoretical framework consists of concepts of group guidance, immigration and social integration as well as the role of language skill acquisition in settling down in a new country.

The focus group comprised of immigrant mothers of small children who attend the activities of Hervantatupa. The data were collected through individual interviews and observation notes from the instructors’ point of view. The study was qualitative and the data were analysed by using content analysis.

The results show that Hervantatupa is a suitable environment for the Finnish conversation group. The main motivation to learn Finnish is to ease everyday life and also to achieve the future goals. The experience was that the conversation in a group and the interaction with other members seems to contribute language skills.

In the future it is going to be more necessary to study Finnish in many ways because of ongoing and increasing immigration situation. Civic activity can provide good possi-bilities for low-threshold services to offer activities to improve immigrants’ language skills. The results of this thesis can be used in planning and starting new multicultural groups. Additionally it can be helpful in sphere of contributing language skills in social inte-gration work.