Yhdessä olemme enemmän : Varhaiskasvattajien näkemyksiä osallisuudesta

Abstract

Opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia, millaisena varhaiskasvattajat näkevät osallisuuden varhaiskasvatuksen toimintaympäristössä. Lisäksi tavoitteena oli tuoda esiin näkemyksiä osallisuuden yhteydestä työhyvinvointiin ja varhaiskasvatuksen johtajuuden toteuttamiseen. Opinnäytetyön teoreettisena lähtökohtana olivat varhaiskasvatus ja osallisuus.

Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Aineiston keruumenetelmänä käytettiin teemahaastatteluja. Haastateltavat valittiin huomioiden laadulliseen tutkimukseen liittyvä sidonnaisuus toimintaympäristöön. Tutkimuksessa haastateltiin kolmea varhaiskasvattajaa, jotka olivat iältään, ammatilliselta koulutukseltaan ja työhistorialtaan toisistaan poikkeavia. Haastatteluista saatu aineisto analysoitiin teemoittamalla.

Tutkimuksen aihetta pidettiin tärkeänä, joskin poikkeuksellisena. Varhaiskasvattajat olivat kertomansa mukaan pohtineet osallisuutta useimmiten lapsen ja lapsilähtöisyyden näkökulmista, ei niinkään varhaiskasvattajan, kuten tässä tutkimuksessa. He pitivät tutkimuksen näkökulmaa tarpeellisena ja esittivät näkemyksiään osallisuudesta mielellään.

Opinnäytetyön tutkimustuloksista nousi esille, että varhaiskasvattajien näkemyksen mukaan osallisuudella tarkoitetaan vahvaa yhteisöllisyyttä ja ryhmään kuulumisen tunnetta. Osallisuutta toteutetaan parhaiten keskustelun ja kuuntelun keinoin. Tuloksista voi todeta, että varhaiskasvatuksen toimintaympäristössä osallisuus kulkee toteutuessaan läpi koko yhteisön, lapset mukaan lukien.

Tutkimukseen osallistuneiden varhaiskasvattajien näkemyksen mukaan osallisuus on merkittävä työhyvinvoinnin tekijä. Varhaiskasvatuksen toimintaympäristön johtajuudessa osallisuus pohjautuu luottamukseen, vuorovaikutukseen ja yhteisiin sopimuksiin toiminnan toteuttamisesta.

The aim of Bachelor’s thesis was to examine how early childhood educators view participation in the early education environment. Additionally, the aim was to present views on the connection between participation and wellbeing at work and the implementation of leadership in early childhood education. The theoretical premises of the thesis were early childhood education and participation.

The thesis was carried out as a qualitative case study. Thematic interviews were used as the data collecting method. The interviewees were chosen with consideration to the fact that qualitative case study is implemented in the natural setting. Three early childhood educators who were divergent in terms of age, qualification and employment history were interviewed for the study. The material obtained through the interviews was analyzed thematically.

The subject of the study was considered important but unusual. The early childhood educators said they had considered participation from the perspective of a child, but not from their own standpoint as in this study. The educators considered the subject of the study necessary and were pleased to share their views on participation.

The results of the study indicated that early childhood educators view participation as strong sense of communality and a feeling of belonging in a group. Participation is best implemented by means of discussion and listening. According to the respondents participation is a significant factor in wellbeing at work. In terms of leadership in early education settings, participation is based on confidence and interaction.