Tattarin sopimusviljelyhalukkuuteen vaikuttavia tekijöitä : Case: Pohjois-Pirkanmaan Tattariosuuskunta

Abstract

Opinnäytetyö toteutettiin Pirkanmaalla Mänttä-Vilppulassa sijaitsevan Keskisen Myllyn toimeksiantona. Sen tavoitteena oli koota tietoa tattarin viljelystä viljelijöille sekä selvittää mitä ajatuksia tattari herättää viljelykasvina viljelijöiden keskuudessa. Lisäksi selvitettiin kuinka tunnettuja Pohjois-Pirkanmaan Tattariosuuskunta ja Keskisen Mylly ovat viljelijöiden keskuudessa ja mitä viestinnällisiä keinoja tulisi käyttää tiedotettaessa Pohjois-Pirkanmaan Tattariosuuskunnasta ja Keskisen Myllystä. Suurin osa ravinnosta saadaan vehnästä, riisistä ja maissista, vaikka maailmassa on jopa 50 000-300 000 ihmisravinnoksi soveltuvaa kasvia. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO:n arvion mukaan kolme neljäsosaa maailman viljelykasvilajikkeista on hävinnyt yksipuolistuneen viljelyn takia. Tattari on Suomessa hyvin menestyvä kasvi, jolla voidaan monipuolistaa viljelykiertoa. Se kykenee parantamaan vaikeasti liukoisessa muodossa olevien ravinteiden saatavuutta seuraavan vuoden viljelykasveille. Myöhäisen kylvön ja puinnin ansiosta se tasaa tilojen työhuippuja. Suomessa noin 2 % väestöstä, eli yli 100 000 henkilöä, sairastaa keliakiaa. Tattari on luontaisesti gluteeniton kasvi ja näin ollen sen käsittelyssä tulee olla erityisen tarkka. Sen joukkoon ei saa sekoittua tuotantoketjussa yhtään muita viljoja. Tuotettaessa tattaria sopimusviljelynä Pohjois-Pirkanmaan Tattariosuuskunnalle voidaan taata hinta ja ostaja sadolle. Opinnäytetyössä tehtyjen haastattelujen perusteella voidaan todeta, että viljelijöillä ei ole riittävästi tietoa tattarin viljelystä. Tattariin tutustumiseen liittyvät asenteet ja mielikuvat ovat huonoja. Tattari on maineeltaan haastava viljelykasvi, joten sen monet positiiviset puolet tulisi tuoda voimakkaammin esille. Tattari on myös suhteellisen tuntematon viljelykasvi, eikä siitä tiedottaminen ole päätynyt monenkaan viljelijän tietoon.

This theses was assigned by Keskinen Mill, based in Pirkanmaa Mänttä –Vilppula. The purpose was to gather information about farming buckwheat as well as thoughts linked to buckwheat as a crop. Also it was clarified, how well North-Pirkanmaa Buchwheat Co-op and Keskinen Mill are known among farmers and which means of marketing communication would be beneficial for both. The biggest proportion of food is based on wheat, rice and corn, although there are between 50 000 to 300 000 plants in the world that are suitable for human consumption. The FAO (Food and Agricultural Organization of the United Nations) estimates, that ¾ of the world’s crop species have disappeared through one-sided agriculture. Buckwheat grows on well in Finnish conditions and diversifies farming rotation. It is known for its feature to improve the availability of difficult liquid nutrients for next year’s crop. Through late seeding and harvesting the seasonal peaks of work on farms can be evened out. In Finland abtout 2% of the population, i.e. more than 100 000 people need gluten free nutrition, which buckwheat has naturally. Because of this need to be gluten free, the chain of handling and processing must be clean and without of any contact with other crops. The contract with the North-Pirkanmaa Buckwheat Co-op guarantees the price and a buyer for the harvest. Based on the interviews in this theses it can be said that buckwheat is a relatively unknown plant and farmers are unaware how to grow it. The attitude and willingness to learn more about it is poor. Buckwheat is by reputation a challenging plant, thus more effort should be taken to make its’ positive potential known.