Suomalaisuus alkuperänä myynnissä ja markkinoinnissa

Abstract

Miten yritykset kertovat asiakkailleen tuotteensa ja palvelunsa suomalaisuudesta? Tuoko suomalaisuus lisäarvoa kansainvälisessä kaupankäynnissä? Millaisia kokemuksia on saatu Suomalaisen Työn Liiton merkkien käytöstä myynnissä ja markkinoinnissa?

Tämä opinnäytetyö tehtiin toimeksiantona Salon kaupungin elinkeinoyhtiö Yrityssalo Oy:n Test in Salo - Make in Finland - hankkeeseen. Tutkimus toimii jatkoselvityksenä hankkeen aikana vuonna 2015 tehdyille teemahaastatteluille. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa yritysten kokemuksia suomalaisen alkuperän käytöstä myynnissä ja markkinoinnissa.

Test in Salo -hankkeen ohjausryhmässä mukana ollut Suomalaisen Työn Liitto lähti kumppanina mukaan opinnäytetyöhön. Tutkittavaksi saatiin Liiton varsinaissuomalaiset jäsenet, yhteensä 218 yritystä. Jäsenille lähetettiin sähköpostikysely kahdessa eräässä, kesäkuussa 2015 ja syyskuussa 2015. Vastauksia saatiin 39. Tutkimuskysymykset olivat: 1. Miten ja mille asiakasryhmälle suomalaisen työn merkkejä ja suomalaisuutta on käytetty yritysten myynnissä ja markkinoinnissa? 2. Onko suomalaisen työn merkeistä ja suomalaisuudesta alkuperänä koettu saatavan hyötyä?

Tulokset kertoivat suomalaisuudesta ja suomalaisesta työstä olevan eniten hyötyä Suomen markkinoilla. Suomalaisuutta ja merkkejä käytettiin useimmin kirjallisissa markkinointimateriaaleissa, kotisivuilla ja sosiaalisessa mediassa. Merkkejä ja suomalaisuutta tuotiin esiin etenkin kuluttajamarkkinoilla. Myös yritysmarkkinoilla suomalaisuutta käytettiin laajalti, mutta julkisen sektorin asiakkaiden kanssa huomattavasti vähemmän.

Suomalainen laatu koettiin riittämättömäksi korkeaan hintaansa nähden. Made in Germany - merkintä nähtiin hinta-laatukriteereillä mitattaessa parempana vaihtoehtona kuin Made in Finland. Suomen maabrändi todettiin melko tuntemattomaksi ja pohjoismaisista naapureista heikosti erottuvaksi.

Suomen menestykseen voidaan vaikuttaa paremmalla brändäämisellä, erikoisosaamisen kehittämisellä, uusien teknologioiden käyttöönotolla ja toimitusketjujen tehokkaalla hallinnalla. Nykyisellään suomalaisuudella on jonkin verran positiivinen vaikutus kaupankäynnissä, mutta sen tuoma lisäarvo ei ole kilpailuetuna ratkaiseva.

How do companies inform their customers of the Finnish origin of their produce? Does being Finnish result in added value? What kind of experiences have been received from the use of the marks of the Association for Finnish Work in company sales and marketing?

This bachelor’s thesis was commissioned by Yrityssalo Ltd., the economic development company owned by the City of Salo. In the thesis, some of the themes previously addressed in 2015 during the interviews for the project Test in Salo - Make in Finland are further investigated. This study analyses the experiences that companies have received from the promotion of the Finnish origin of their produce in sales and marketing.

The Association for Finnish Work participated in the steering group for the Test in Salo project. The association allowed the use of their member record for Finland Proper, the target group consisting of 218 companies. E-mail questionnaires were then sent in June and September 2015, and 39 responses were received. The research questions were: 1. How and with whom have the companies used the marks of the Association for Finnish Work, as well as informed their customers of the Finnishness of their produce? 2. Have the companies experienced any benefits from the use of Finnishness and the marks of the Association for Finnish Work?

According to the respondents, Finnishness brings greatest benefits in the domestic market. Finnishness and the marks of the association are most often displayed in literary marketing material, on web pages and in social media. Finnishness and the marks are especially well presented in B2C markets, and are also widely used with B2B customers, but Finnishness is much less beneficial when trading with customers from the public sector.

The Finnish quality is perceived as insufficient and too expensive. The respondents see Made in Germany as a more attractive option than Made in Finland. The Finnish country brand is shown to be rather unknown and indistinguishable from its Nordic neighbours.

The success of Finland can be improved with better branding, development of specialisation, new technologies and effective management of supply chains. At present, Finnishness has a reasonably positive effect on making business, but its added value is not yet a determining competitive advantage.