Hoitajien kokemuksia kotisaattohoidosta

Abstract

Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata kotisaattohoidon toteutumista hoitajan näkökulmasta. Tavoitteena oli selvittää kotisaattohoitoon osallistuneiden hoitajien kokemuksia saattohoitopotilaan fyysisten, psyykkisten ja hengellisten tarpeiden ilmenemisestä ja niihin vastaamisesta, kotisaattohoidon nykytilasta ja kehitystarpeista sekä yhteistyöstä saattohoitopotilaan omaisten kanssa. Tarkoituksena oli tuottaa uutta tietoa ja lisätä ymmärrystä aiheesta, jotta kotisaattohoitopalveluita voitaisiin kehittää. Kvalitatiivinen tutkimus toteutettiin haastattelemalla kuutta kotisairaanhoidossa työskentelevää, saattohoitoon osallistunutta hoitajaa. Opinnäytetyöllä ei ole toimeksiantajaa. Aiheen valintaan vaikuttivat tekijän henkilökohtainen arvomaailma, sekä kiinnostus kotisaattohoitoa kohtaan. Aineisto kerättiin teemahaastattelun keinoin. Haastatellut hoitajat työskentelivät erään Kanta-Hämäläisen kunnan kotisairaanhoidossa, ja olivat osallistuneet vähintään yhteen kotisaattohoitoprosessiin viime vuosien aikana. Aineisto analysoitiin induktiivisella sisällönanalyysillä.

Saattohoitopotilaan fyysisten tarpeiden koettiin tulevan kotiympäristössä ilmi selkeämmin kuin laitoshoidossa, mutta niihin vastaaminen oli ajoittain haastavaa hoitoympäristön epätarkoituksenmukaisuudesta johtuen. Potilaan psyykkisten ja hengellisten tarpeiden ilmaisu oli vaihtelevaa, mutta hoitajat kokivat, että näitä tarpeita oli mahdollista päätellä niin potilaan elinympäristöstä kuin sanattomasta viestinnästäkin. Hoitajien kokemuksen mukaan kotisaattohoidon keskeisiä kehitystarpeita ovat kotihoidon resurssien lisääminen, yhteistyön kehittäminen muiden terveydenhuollon tahojen kanssa, sekä hoitopolun selkeyttäminen. Yhteistyössä potilaan omaisten kanssa tärkeäksi koettiin hoitajan tavoitettavuus, sekä kyky ohjata ja tukea omaista. Omaisten osallistuminen potilaan hoitoon oli vaihtelevaa, mutta omaisen läsnäolon koettiin tuovan turvaa potilaalle.

The purpose of the thesis was to describe the process of end-of-life care in the home setting from a nurse's point of view. The aim was to examine the nurse's experiences of the manifestation of the patient's physical, psychological and spiritual needs, attending to these needs, the present state and improvement needs of end-of-life homecare, and of co-operating with the family of the patient. The thesis aims to produce new information and understanding of the topic, thus contributing to the development of better end-of-life care services. The qualitative research was accomplished by interviewing six nurses who worked in homecare services and had participated in end-of-life care.

The research material was compiled by theme interview. The nurses interviewed had participated in the end-of-life care of at least one patient during the last few years. The material was analyzed by inductive content analysis.

The nurses found that the physical needs of the patient manifested more clearly at home than in a care facility, but attending to these needs was at times difficult due to the insufficient care environment. The manifestation of the patient's psychological and spiritual needs varied, but the environment and non-verbal communication offered useful hints to the nurses. The central needs of improvement in the end-of-life homecare were the insufficient resources, unsatisfactory co-operation of other health care professionals such as doctors, and the at-times fragmentary clinical path of a patient in end-of-life care. The nurses found that in co-operation with the patient's family, it was important for a nurse to be accessible at all times and able to guide and support the family. The family’s participation to the care of the patient varied, but the presence of a loved one was found to bring comfort to the patient.